Alueurakoiden kilpailutus

Kilpailutus

Hallinnollisesti yleiset tiet, joita on noin 80 000 kilometriä Suomessa, kuuluvat Liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Liikenneviraston vastuulle. Liikennevirasto on delegoinut vastuun kunnossapidon järjestämisestä ELY -keskuksille, niiden Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueille. ELY -keskukset kilpailuttavat varsinaisen tuotannollisen palvelun vapailta markkinoilta saatavien toimijoiden kesken valintakriteeriensä mukaan. Kriteerit liittyvät osaltaan tarjoajien kelpoisuuteen ja lakiin julkisista hankinnoista, osaltaan myös tilaajatahon määrittelemiin arvoihin ja vaatimuksiin. Kokonaisuutena kilpailutus on noin vuoden kestävä prosessi.

Alueurakointi on ollut kilpailutuksessa jo toistakymmentä vuotta ja sillä on vakiintunut muotonsa ja ennalta tiedossa oleva aikataulunsa. Kilpailuttamisaikataulu löytyy Liikenneviraston nettisivuilta kuten myös tärkeimmät laadulliset asiakirjat, joten kaikki halukkaat voivat hyvissä ajoin miettiä omaa kiinnostustaan ja osaamistaan suhteessa urakoihin.

Kilpailutusmenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa Liikennevirasto pyytää tarjoajia ilmoittautumaan tarjouskilpailuun. Tästä on yleensä loka- marraskuun tienoilla ilmoitusHILMA:ssa (www.hankintailmoitukset.fi), joka on julkisten hankintojen ilmoituskanava Suomessa. 

Tarjoajan on ilmoittautuessaan todistettava kelpoisuutensa tarjoamaan tienhoitourakoita. Vaadittavat asiat liittyvät tarjoajan liikevaihtoon, referensseihin, henkilöstöön, sertifiointeihin ja yhteiskuntavelvoitteiden hoitoon. Ilmoittautumispyynnöstä käyvät ilmi tarkemmat urakkakohtaiset, urakan vaativuuteen kytköksissä olevat vaatimukset. Urakoiden vaativuus perustuu alueelliseen liikennemäärään ja muihin liikennöintiin perustuviin mittareihin.

Teiden korjaaminen vähenee sivuteillä

Näyttää tulevan surkeutta jatkossakin. Oikein ministerin lupaus, jotta sivutietä ei paljon korjailla.

Onko tämä sitten jatkossa kaatumassa kunnossapidon niskaan? Muutenkin kuin lisääntyvänä työmääränä ja kasvavina valituksina. Vaikuttaako alueurakoitsijan palvelutasotyytyväisyysarviointiin? Vaikkei urakoitsija mahda asialle mitään.

Tilaajaorganisaatiossa kahvipöydääs nälvitään aluevastaavalle, kun ei saa uarakoitsijaa hoitamaan paremmin mökkiteitä. Ja onkin toisen momentin rahapulasta johtuva rakenteellinen heikkous...

Toki jatkossa voidaan muuttaa alueurakkasopimuksen sisältöä vastaamaan tähän epäkohtaan. Esimerkiksi laittamalla sorateiden osalta tuo rakenteen korjaaminen sinne sorateiden toimivuusvaatimuksiin sisälle siten, että korjaaminenkin piilotetaan kunnossapitoon. Sitten arvuutellaan kuka urakoitsija huomaa sen laskea ja hinnoitella.

Kunnossapidon hinta nousee alemmalla tieverkolla tällaisella politiikalla.

Tekniikka&Talous 25.4.2014 artikkeli kertoo asiasta virallisemmin. Onneksi kuitenkin tunnustetaan avoimesti missä mennään.

Alueurakka on sopimuskokonaisuus

Tienhoidon alueurakka

Alueurakka on valtion yleisten teiden kunnossapidon hoitamiseksi tehdyn sopimuksen määrittämä kokonaisuus, joka sisältää tietyn alueen tiestöön kohdistuvat liikennöinnin mahdollistavat tehtävät määräajaksi. Sopimuksella tienpitäjä, siis valtio, hankkii olemassa olevan tieverkkonsa hoidon ja kunnossapidon tehtävät sopimuskumppaniltaan.

Monesti alueurakkatermillä tarkoitetaan myös em. sopimusta koskevaa maantieteellistä aluetta. Alueurakat nimetään yleensä maantieteellisen keskuspaikan mukaan esim. ”Hämeenlinnan alueurakka 2013 – 2018”, jolloin vuosiluvut nimessä tarkoittavat sopimuksen kestoa. Tässä tapauksessa 1.10.2013 – 1.10.2018.

Liikennevirasto on jakanut hallinnassaan olevan noin 78 000 tiekilometrin kunnossapidon  noin 80 alueurakaan, jotka ovat kestoltaan yleensä viidestä seitsemään vuotta. Urakoiden tiestöpituudet vaihtelevat 500 ja 2 000 kilometrin välillä. 

Alueurakkasopimusten vuosihinnat vaihtelevat alle miljoonasta yli kolmeen miljoonaan euroon riippuen tiestöpituudesta ja urakan sisällöllisestä vaativuudesta. 

Alueurakat kartalla keväällä 2014. Kartta on Liikenneviraston sivuilta.

Alueurakka

Alueurakan perustietoa

Jäsennän tämän sivuston hieman selkeämmäksi rakentamalla Uutiset-osion rinnalle uusia enemmän aihekohatisia sivuja. Sivuille kerään ja kirjoitan sivun otsikkoon liittyvät kirjoitukset. Uutiset sivulla on tulevaisuudessa enemmän ajankohtaista ja hetkellisempää aineistoa sekä alaan liittyviä havaintoja maakunnista.

Kirjoitin sinne Alueurakka -sivulle lähtötekstiksi vähän perusasiaa. Hallinnoinnista, kestoista ym.

Tiestö Suomessa

Suomen tiestö

• Noin 78 000 kilometriä yleistä tietä
• Noin 28 000 kilometriä katuja
• Noin 350 000 kilometriä yksityisteitä

Rakennustarvikekuljetus Hämeessä.

Kaikkiaan yli 450 000 kilometriä tietä. Moottoriteistä aina osa-aikaisesti käytössä oleviin mökki- ja metsäteihin. Lisäksi on noin 19 500 kilometriä kevyen liikenteen väyliä ja tuhansia siltoja.

Tätä verkostoa pitkin kulkee suurin osa suomalaisesta liikenteestä. Noin 93 % henkilöliikenteestä ja tavaraliikenteestäkin noin 64 % kulkee tieverkon kautta.

Pääosa liikenteestä käyttä yleisiä teitä ja katuja, mutta yksityisteidenkin kautta kulkee Suomen Tieyhdistyksen mukaan noin miljoona vakituista asujaa.

Tässä on kunnossapidon työsarka. Tieverkko on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeä rakenne ja erittäin monen ihmisen arkipäivään kuuluva osa.

Lisää tiestöasiaa: Suomen Tieyhdistys ja Liikennevirasto

Blogin nimen tarina

Teiden kunnossapito on muuttunut

Ketjuvarrellinen lapio on muutamien vitsien mukaan hyvä väline "teeveehoon miehelle". Se on laiskuutta torjuva keksintö. Siihen ei voi nojata.

Työvälineenä ketjuvarsilapio on haastava eli oikeasti onneton. Sillä ei voi työntääkään saati kaivaa ja kuormata.

Minä aloitin tiemiesurani lapiomiehen apulaisena, joten useamman vitsin olen aiheesta vuosien varrella kuullut.

Kunnossapidon välineet nykyään

Kunnossapidon vaativin tehtävä on tienhoitourakan työnjohtajan työ. Nykyajan kunnossapitäjällä on työkaluina tietokone, älypuhelin, sääsatelliitit ja tiesääasemat. Niilläkin on huono kaivaa ja kuormata eikä niihinkään voi aina nojata. Tai ei uskalla. Joskus on bitti poikittain tai linjat poikki operaattoriuyhteyksissä. Modernien välineiden käyttö edellyttää perusasian ymmärrystä ja kykyä soveltaa välineitä tekemiseen.

Tämä Ketjuvarsilapio on väline, joka odottaa käyttöä perusteita selittävänä työkaluna.

Kunnossapitoblogin idea ja tarkoitukset

Idea

Näissä postauksissa kuvaan omien kokemusteni, monien alan toiminnassa mukanaolijoiden kanssa käymieni keskustelujen ja ajatteluni pohjalta alueurakoinnin yleispiirteitä ja tehtäviä tienhoidon ja kunnossapidon maailmassa.

Tarkoitukset

Katsantokanta on vahvasti urakoitsijan näkökulmasta katselua. Tarkoitus on antaa lukijalle mielikuva, jonka perusteella hän voi hahmottaa urakoinnin kokonaisuuden pääpiirteittäin.

Tienhoidon ja kunnossapidon aineistoa ei ole kovin runsaasti olemassa, joten ehkä tämä osaltaan lisää ymmärrystä erästä vaativinta ja monipuolisinta toimintaa kohtaan. Lähinnä toivon tämän hyödyttävän kunnossapitoalan opiskelijoita, aloittavia työnjohtajia ja aliurakoinnista sekä muita alasta kiinnostuneita.