Kehitysajatuksia kilpailutukseen
Urakoitsijan kelpoisuuteen luokitus
Olen joskus aikaisemminkin peräänkuuluttanut urakoitsijan toimintakyvyn arviointia tai vaativuusluokittaista pätevyyttä. Kirjoitin reilu vuosi sitten esimerkinomaisesti muutamasta ajattelumallista, joita voi käyttää arviointia tehtäessä mittareina. (linkki em. pohdintaan). Nyt alla seminaariaineistosta lainaamani pätkä toi ajatuksen taas mieleeni.
Tässä urakan vaativuusluokittaisessa vähimmäsivaatimusten täyttymistä arvioitaessa voisi olla lisänä urakoitsijan ja urakan vastaavan työnjohtajan toiminta-arviovaatimusten, joka määräytyisi edellisten urakoiden perusteella.
Toiminta-arvio määräytyisi sen mukaan onko urakan vähimmäisvaatimukset ja sen ylittävät lupaukset täyttyneet. Arviointi numeroina vaikkapa yksinkertaisesti: <0 ei täyttyneet, 1 täyttyi, >1 ylittyi. Alittavia ja ylittäviä lukuja voi antaa desimaaleina esimerkiksi, jos tavoitettavuus ei ollut luvatulla tavalla hoidettu, mutta se vaarantanut turvallisuutta arvio olisi 0,95. Vastaavasti, jos urakoitsijan työnjohtaja oli ennakoivasti ja selkeästi yhteistyöhakuisesti yhteydessä sidosryhmiin lukema olisi 1,15
Idea on tuossa yllä. Osa-alueita voi ottaa suoraan Toiminta- ja laatusuunnitelmasta, sen vaatimuksista ja lupauksista. Osa-alueiden arvosanojen keskiarvosta tulee tunnusluku, joka määrää urakoitsijan ja vastaavan työnjohtajan tason. Eri vaativuusluokiien urakoille tilaaja voi sitten vaatia tietyntasoista tekijää.
Sivutuotteena tuossa tulisi yhteistoimintakyky alihankkijoden kanssakin arvioitua, kun sitä kysyisi tilaaja suoraan alihankkijoilta ja siten sille tulisi oikeasti painoarvoa, mikä edesauttaisi edelleen urakan toimivuutta.
Kilpailutusmenetelmistä
Rovaniemen urakasta on mainittu, että "Pilotoidaan mahdollisuuksien mukaan sitä, että tilaaja ei määritä kaluston tai työnjohdon määrää." Tämä on hyvä suunta ja pitää ottaa käyttöön. Urakoitsijahan sitoutuu tuottamaan sopimuksenmukaisen laadun eikä toteutusmallia pitäisi erityisemmin lukita. Pilottina tietysti hyvä aloittaa, koska oletus on että, etsitään riman matalin kohta. Vain vastaavan työnjohtajan ja hänen pitkäaikaisen sijaisensa osalta ei määrää ja vaatimuksia saisi muuttaa. Urakka joko toimii tai kaatuu vastaavan osaamisen ja sitoutumisen myötä.
Muuten on kilpailutuksessa menossa siirtymä sähköiseen asiakirjojen jakeluun ja tarjousten käsittelyyn. Se on myös hyvä asia. Enää tulevaisuudessa ei tilaajan tarvinne erikseen mainita ajan varaamisesta myös tulostukselle.
Laatupisteytys sähköiseksi
Tulevaisuudessa uskon mentävän siihen suuntaan, että tarjousvaiheessa annetaan sähköiseen järjestelmään jollakin valikkoperustaisella ratkaisulla myös laatulupaukset joiden perusteella koko laadullinen vertailu tehdään. Vasta voittaja tekee lopullisen nykymuotoisen suunnitelman. Näin nopeutetaan tilaajan tekemää pisteytystä ja saadaan valintaraadin tulkintaerot poistettua. Kyseessähän on palvelusopimukseen tähtäävä kilpailutus, joten uskon pistetysmallin olevan suhteellisen helppo laatia.
Esitykseni ei poista urakoitsijan suunnittelua myös tarjousta tehdessään, koska hintahan muodostuu suunnittelun kautta. Enkä usko kenenkään jättävän suunnitelmaa tekemättä senkään vuoksi, että se turvaa tarjouksen jätön ja sopimuksenteon välisenä aikana mahdollisesti tapahtuvalta henkilövaihdokselta. Eli suunnitelmalla varmistetaan laskenta- ja toteutusvaiheen yhtenäisyys. Se, että suunnitelmaa ei syötetä puhtaaksikirjoitettuna järjestelmään on vain tarjousprosessia helpottava tekijä.
