HARJA siivoaa selittelyt urakoista

HARJA tulee ja siivoaa pölyttyneet selitykset

Kohosen Ismon sanoin: HARJA korvaa jatkossa LIITO- ja AURA-järjestelmät.

"Liikenneviraston tarkoituksena on kehittää uusi HARJA -järjestelmä, joka mahdollisuuksien mukaan tukee kaikkien liikennemuotojen hoito- ja ylläpitourakoiden valvontaa sekä väyliä koskevien palautteiden hallintaa."

"HARJA saa urakoitsijoilta tietoja toimenpiteistä automaattisesti rajapintojen ja manuaalisen tietojen syötön kautta, tietoja väylillä vallitsevista olosuhteista ja väylien käyttäjiltä palautteina tietoja väylien kunnosta sekä Ilmatieteen laitokselta ja mahdollisesti muilta tahoilta tietoja. HARJA kerää nämä tiedot yhteen ja vertaa kokonaisuutta sopimuksiin."

Lisäksi järjestelmään luodaan laskentamekanismit tilaajan ja urakoitsijan välisten sopimusten tiedoista, joiden perusteella urakoitsijan työ- ja muihin suorituksiin perustuvat maksumääräykset voidaan välittää Liikenneviraston taloushallintojärjestelmään.

HARJAlla haetaan seuraavia asioita:

• Parannetaan Liikenneviraston, ELYjen sekä urakoitsijoiden yhteistoimintaa
• Parannetaan eri liikennemuotojen väylien hoitourakoiden hankintaa, urakan laadunvarmistamista ja kustannusten hallintaa
• Tarjotaan Liikenneviraston eri järjestelmille tietoa kunnossapidon tilasta
• Tarjotaan kunnossapidon tilanteen reaaliaikaista seurantaa niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneillekin
• Parannetaan kunnossapidon ohjausjärjestelmien toimintavarmuutta
• Yhtenäistetään ja kehitetään järjestelmärakennetta sellaiseksi, että sen kautta pystytään joustavasti vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin"

Mitä tämä tarkoittaa?

Tilaajaa kiinnostaa väylänhoidon tilannekuva, johon voi tarkemmin porautua. Uskoisin myös, että heillä on takataskussaan ajatus päästä kiinni myös nykyaikaiseen resurssien käyttöön ja sen tarpeen arviointiin sekä nykyisin käytössä olevien määrien tuntemukseen kiinni, Yhdessä HJU-tyyppisten avoimien kirjojen kustannustietoisuuden kanssa tämä tuleva HARJA on muodostamassa kokonaisuutta, jolla tilaajan numeraalinen käsitys kunnossapidosta saa reaalitietoa.

Esimerkiksi tilaaja pääsee helpommin kiinni toimenpideaikojen maailmaan ristiinlukemalla LIITO-viestejä ja kelipäiväkirjan lähtöhälytysten ja naapuri-ilmoitusten kirjauksia toimenpideraportoinnin kanssa. Sieltä löytyy aikajanat esimerkiksi liukkauden havaitsemisen ajasta suhteessa hälytykseen ja toimenpiteen alkuun ja edelleen loppuunsaattamiseen ja sitten aamulla aluevastaava näkee toimenpideaikojen myöhästymisistä aiheutuneet sakotusehdotukset käynnistäessään oman koneensa. 

Jatkuvasti kertyvän datan perusteella on helppo asettaa täsmällisiä ja perusteltuja vaatimuksia sopimuksiin ja tarjouspyyntöihin ja edelleen niistä on helppo asettaa urakkakohtaisia palvelulaatuvaatimuksia, jotka ovat ohjaushenkisesti sitten "kannustavasti sanktioituja".

Ja sitten...

Huvittavaa tässä on, että Liikennevirasto on hurjasti edellä kehityksessä ja näyttää olevan kovassa vauhdissakin vielä. Tienhoitourakoissa tämä HARJAus alkaisi pilottina 2015 syksyllä ja täysin pyörisi jo 2016. Urakoitsijoiden kentällä tulee kiire muuttaa resurssienohjaustaan ja alihankinnan sopimusmallejaan, että voivat vastata kehityksen tuomiin vaatimuksiin.

HARJA ei kovasti paljon anna tilaa selittelyille tai asioiden piilottelulle, vaan sopimuksen työt ja tehtävät ovat koneellisesti vertailevassa seurannassa eikä voida enää missään laskea sen varaan, että vähän livetään, kun aluevastaava ei näe tai ei ymmärrä tilannetta täysin. Johtaa varmasti laskentaprosessin ja sisällön muutoksiin sekä todennäköisesti hintatason tervehtymiseenkin.

HARJAn ja kehittyvän teknologian yhdistäminen voi hurjimmillaan johtaa nykyisenkaltaisen pääurakoitsjiatahon jäämiseen pois, koska sen rooli nykyisellään voidaan korvata digitalisoimalla prosessia ja antamalla "koneen" tehdä osia ratkaisuista ja todennäköisyysehdotuksia joita aluevastaava sitten hyväksyy tai tekee niihin muutoksen.

Mahdollinen selviämiskeino nykyisille pääurakoitsijoille on painopistemuutos, jossa tehdään valintoja. Toimitaankin enemmän tilaajan apuna selkeämmin projektinjohtotyyppisesti, jolloin ansaintamallikin muuttuu nykyisestä. Toinen mahdollisuus on tietysti mennä perinteisempään tekevämmän urakoitsijan rooliin, jolloin omat resurssitkin ovat ehkä uudelleen tulemassa mukaan. Valinnat voivat tapahtua yrityskohtaisesti tai urakkakohtaisestikin.

Tietokoneelle ei ole varsinaisesti merkitystä tietorivien määrillä tai laskutoimituksilla joita se tekee, joten siellä ei tule esimerkiksi sopimusmäärän hallinnassa ongelmia. Eli organisatorinen hierarkia vastaavassa reaalimaailmassa voi olla vapaammin toteutettavissa, vaikkapa solu- tai neuroniverkkona, jopa tähtenä nykyisen pyramidin sijaan.

Onhan taas jotakin kuhinaa tiedossa.