![]() |
Lapiomieskuva on Liikenneviraston kokoelmasta. (linkki) |
Ajankulukseni olen lukenut, kun en oikein liikkumaankaan pääse. Jalka kipeä, hissiremontti menossa ja asunto kolmannessa kerroksessa... Eli lukenut kirjahyllyäni, valikoiden. Käsiini sattui pari innostavaa ja toisaalta jo vanhaakin teosta. Molemmat ovat naisparin kirjoittamia ja ehkä siksi hyvin sujuvasti ja asiantuntevasti tehtyjä.
Jo lukemani
Tai oikeastaan nyt jo ainakin kolmanteen kertaan lukemani on vuodelta 2012, ostin silloin uutena ja tavaillut jo useastikin. Kauppakamarin kustantama KILPAILUKYKY 2.0 -Kilpailukykyhyppy yhteisöllisillä toimintatavoilla, kirjoittajina Leenamaija Otala ja Kaija Pöysti.
Kirjassa kuvataan miten yhteisöllisillä työvälineillä hyödynnetään mahdollisuuksia tehdä asioita toisin kuin aikaisemmin ja samalla parannetaan yritysten kannattavuutta. Pääpaino on tiedon jakamisessa, verkottumisessa ja tehokkaassa asiantuntijoiden käyttämisessä yli organisaatiorajojen. Tekijät ovat ottaneet mukaan runsaasti esimerkkejä ja jokaisen osion lopussa on vielä hyvä tiivistelmä sisällöstä.
Suosittelen poimimaan ideoita viestinnän ja yhteistyön tehostamisesta. Itselleni tuli monia muistikuvia urani vaiheissa tapahtuneista tilanteista, jotka nyt voisin ehkä ymmärtää ja hoitaa paremmin. Ja nyt olisi välineitäkin enemmän kuin sähköposti ja ilmoitustaulu.
Nyt puolivälissä menossa
WSOYpron Ekonomia-sarjaan 2010 kustantama STRATEGINEN AJAUTUMINEN. Kirjoittajina Armi Temmes ja Liisa Välikangas. Tämä on todellinen herkku. Käsittelee vaikeaa ja monimutkallista asiaa: päätöksentekoa. Kantavana juonena on strategian ajautuminen niin kapealle polulle, että huomiotta jääneet tai jätetyt signaalit ympäristössä pääsevät kasaantuessaan tai muuten voimistuessaan aiheuttamaan yritykselle kriisin.
Miten voidaan estää tai ennalta havaita kohtalokas ajautuminen, miten siihen joudutaan ja miten päätöksenteko vaikuttaa kriisiytymistä kohti kulkemiseen? Mm. noita asioita avataan laajan tutkimusaineiston ja esimerkkien kautta. Esimerkit ovat jopa edelleen arkipäivää puu- ja terästeollisuuden maailmassa Suomessa. Samoin vastajulkistettu tutkimus Nokian ongelmiin johtaneista syistä (linkki) näyttäisi pohjautuvan kirjassa esitettyihin kehityspolkuihin. Pelolla johtaminen ja sisäinen lamaannus sekä aikaisempi ylivertainen menestys lukitsivat päätöksenteon kohti metsään häviävää polkua.
Tätä kirjaa suosittelen kaikille, jotka ovat tekemisissä ns. perinteisillä toimialoilla ja ovat olleet kauan mukana jopa menestyksekkäässä toiminnassa. Saat hyviä väristyksiä katsellessasi toimintaa erilaisen riskiskenaarion kautta.
Kyseenalaista välillä strategiasi ja tekemisesi perusteet!
Perusteet päätöksenteolle ovat voineet olla relevantteja eli oikeita ja ajankohtaisia alkuperäisellä hetkellään, mutta jokin on ympäristössä muuttunut tai tulee muuttumaan. Esimerkkinä on vaikkapa Liikenneviraston HARJA-systeemi, joka pakottaa avoimempaan ja läpinäkyvämpään seurantatiedon avaamiseen ensivaiheessa tilaajan suuntaan ja optiona myös ns. kolmansille osapuolille. Miten tähän voi valmistautua ja miten sitä voi hyödyntää ettei se tule pelkästään raitteeksi ja kustannuksia aiheuttavaksi tekijäksi?
Ovatko strategiasi toimeenpanoa ohjaavat tavoitteet todella oikeaan ohjaavia ja tehokkaita? Miten niitä pitäisi muuttaa?
Onko kilpailuetusi tehokkaassa verkostossa, jolloin voit valita esimerkiksi kilpailemasi alueurakat myös maakunnista tietäen, että pystyt tehokkaaseen ja kannattavaan toimintaan siellä? Vai satsaatko asiantuntijuudella ja vahvalla projektiosaamisella monimutkaisempiin urakoihin kaupungistumiskehityksen ohjaamiin kasvukäytäviin?
Valitsetko oikean toteutusmallin ja organisaation erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin vai menetkö perinteisellä tavalla ja teet päätökset aina ensimmäisen sopivan vaihtoehdon keksiessäsi ajattelematta, että toinen tai kolmas olisi vielä parempi?
Sopiva kuva aiheeseen. Pohdittava miten tie parhaiten kestää. Kuva on itse ottamani, vuodelta 2008, yksityistieltä Keski-Pohjanmaalta |
Loppukevennys
Pari päivää sitten Saksasta tuli kysymys alueurakoiden toimenpideajoista. -Ajattelivatkohan tulla tänne Volkkarin hyötyajaneuvojensa kanssa tekemään lupaustensa mukaista työtä, jota sisäisesti itselleluovuttaisivat Audeileville pomoilleen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti