Olen ollut maakunnissa taas vähän kuuntelemssa ja puhumassakin. Matkalla tuli parikin kertaa esille eräitä hurjia väärinkäsityksiä ja ajatuksia kunnossapidon alueurakoinnista. Ajattelin tässä alkavassa postaussarjassa ilkeyttäni joitakin myyttejä oikoa. Ilkeyttäni siksi, että saatan hankaloittaa joitakin vanhojen tabujen ja tapojen olemassaolosta hyötyjiä.
Myytti 1: Alueurakat kilpailuttaa Destia
Ei. Alueurakat ovat valtion kilpailuttamia. Taustalla on Liikennevirasto, joka teettää hankinnan ELY-keskuksilla. Destia on vain yksi alalla toimiva pääurakoitsija, joka teettää osan töistään pienemmillä urakoitsijoilla. Muita Destian kanssa samassa roolissa toimijoita ovat esimerkiksi YIT Rakennus ja Lemminkäinen, lisääkin alalle sopii.
Destia on nykyisin yksityisessä omistuksessa oleva yhtiö. Ei siis enää valtio-omisteinen.
Myytti 2: Tiehallinto määrää hinnat
Ei. Urakoiden hinnat määräytyvät urakoitsijoiden tarjousten perusteella. Voittanut urakoitsija yleensä yrittää saada omat kustannuksensa alemmas ja sanoo, ettei saa valtiolta rahaa maksaa enemmän. Oikeasti kyse on sanojan oman katteen suojelusta ja puheilla yritetään saada alihankinnan hintaa alemmas.
Joskus toki tapahtuu, että alueurakan tarjoaja ei ole laskenut tarjoukseensa kaikkia töitä ja puhuu totta sanoessaan ettei valtio maksa siitä ja siitä työstä. Silloin on kyseessä tarjoajan moka ettei ole huomioinut laskelmassaan kaikkia kustannuseriä. Ja se ei ole pitävä peruste olla maksamatta työn tekijälle.
Valtio ei jätä ilkeyttään maksamatta. Se maksaa tehdyn sopimuksen mukaan pääurakoitsijalle. Tarjouspyynnössään se on edellyttänyt aliueurakan työt sisällytettäväksi tarjoukseen, joten tämän myytin osalta kyseessä on hintakilpailusta johtuvan alihintaisena tehdyn tarjouksen huonon katteen vuoksi syyn vierittäminen aiheettomasti toisen harteille. Pääurakoitsijahan on tarjouksessaan uskotellut valtiolle huomioineensa urakan toteuttamiseen liittyvät työt.
Tiehallinto lakkasi olemasta ja sen tehtävät on pilkottu Liikeneviraston ja ELY-keskusten tehtäviksi.
Myytti 3: alihankkijana voin tarjota palveluksiani vain yhdelle pääurakoitsijalle
Osittain totta, mutta laitonta. Suomessa on sopimusvapaus ja kilpailulainsäädäntö. Niiden mukaan työtään voi tarjota kenelle haluaa eikä jokin ulkoinen taho voi estää yrittäjää toimimasta itsenäisesti asiassaan. Urakoiden tarjouspyyntövaiheessa, pääurakoitsijoiden kilpaillessa niistä, kukin alihankkija voi vapaasti tarjota kaikille aiheesta kiinnostuneille omaa palveluaan.
Fiksuimmat tekevät samanhintaisen tarjouksen kaikille samaa työtä samansisältöisenä kysyville ottamatta asemia kenekään puolesta vaan huomioiden vain oman etunsa. Niin muutkin tekevät.
Käytännössä tapahtuu kuitenkin, että ns. vieraallekin töitään tarjoavaa voidaan karsastaa ja uhkailla ettei sitten ole asiaa muihinkaan töihin. Tämä on laitonta painostusta. Kertoo osaltaan, että painostaja on epätoivoinen ja ilmeisen huono kumppani jatkoa ajatellen.
Myytti 4: Urakoihin osallistuminen vaati suuren liikevaihdon
Osittain totta. Liikevaihtovaatimus on koko urakan arvioidusta hinnasta JAETTUNA urakan kestovuosilla ja kerrottuna puolellatoista perusurakoissa. Ison urakan osalta myös tämä vaatimus on iso, mutta pienemmän osalta se on jo kohtuullisempi.
Esimerkiksi Harjavallan alueurakka, joka on nyt tulossa kilpailuun keväällä 2016 on pienehkö urakka. Viisivuotinen ja sen arviohinta likkunee jossakin 6,5 miljoonan euron tienoilla. Tuo tarkoittaa, että halukkaalla tarjoajalla pitää olla kolmen viimeisen vuoden keskimääräinen liikevaihtonsa koko noin kahden miljoonan tasolla. (6,5 miljoonan arviohinta / 5 vuoden kesto. Tämä kerrotaan luvulla 1,5)
Liikevaihtovaatimuksen taustalla on tilaajan halu varmistua tarjoajan toimintaedellytyksistä isossa ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisessä tekemisessä. Liikevaihto on eräs osoitus tästä.
Hankalaksi tämän vaatimuksen tekee nykyään se, että Liikennevirasto ei julkaise noita kustannusarvioita, koska ne pyrkivät vaikuttamaan ohjaavasti tarjoushintoihin. Itse tein keväällä 2015 omat laskelmani, joissa pyrin pääsemään lähelle lukuarvoja. Julkaisin arviot, joten ne ovat käytettävissä ellei saatavilla ole tarkempaa. (linkki) Niiden perusteella voi arvioida liikevaihtovaatimuksen kokoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti