Oletteko ajatelleet tuota tilaajan pisteytystä kouluarvosanoina?
Urakoitsijoiden kouluarvosanat; ei edes tyydyttävää edellytetä. |
Vuoden 2015 kilpailutuksessa arvosanat olivat nelosen ja kuus puolosen välillä ! Nytkin VAATIVASSA pääsee vitosella läpi. Mitkähän ovat tukiopetuksen rajoina nykyään koulupudokasehdokkaille?
Sitten puhutaan laadusta...
... ja sen vaatimuksista.
Rajat reilusti ylemmäs ja laatu kuntoon
Perusurakassakaan ei pitäisi hyväksyä alle kutosen suoritusta, vaativissa seiska puolonen ja erittäin vaativissa vähintään kasi plussa rajoiksi, että saa hintakuorensa auki.
Uudella vaativuustasolla urakoitsijat suhtautuisivat toiminta- ja laatusuunnitelmiinsa tosissaan eivätkä tekisi vain kopsausta ja päivämäärien vaihtoa. Tilaajakin voisi sitten oikeasti valvoa laatua eikä nykyistä laatulupausten irvikuvaa.
Urakoitsijoiden pitäisi laskea tekeminen uuden vaatimustason mukaiseksi, koska muuten sakko paukkuu ja se syö viivanalustaa. Nythän aliurakoitsijatkin jo valittavat, että töitä ei saa tehdä, koska niihin ei ole laskettu rahaa tarjouksessa ja tilaaja ei lisää maksa.
Noilla olemassaolevilla pisteytksen raja-arvoilla kannustetaan tekemättömyyteen ja laaduttomuus on urakoihin sisäänrakennettu jo lähtöviivoilla.
Myös mittariksi urakoitsijan onnistumisarviointiin
Tätä samaa arviointia voi sitten käyttä annettaessa urakan aikana urakoitsijoille arvosanaa onnistumisesta. Verrataan vain toimintaa urakan aikana tarjousvaiheen pisteytykseen ja tehdään ynnä-/vähennyslaskua tilanteen mukaan. Arvosana voidaan liittää vastaavan työnjohtajan referensseihin ja käyttää sitä jatkossa yhtenä valinta-/hyväksymiskriteerinä pelkkien kokemusvuosien tilalla.
Kevennys
Otin kantaa PEHKOon tuolla toisessa blogissani. (linkki) Hankkeessa ollaan jo jännän äärellä. Pitää suunnitella ja ajoittaa tekemisiä sekä jutella tilaajan valvojan kanssa. Vaikeita asioita. Nelosen oppilaille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti