Tilannekatsaus lapionvarresta

Sain juuri valmiiksi tekstin työnjodon ominaisuuksista ja kuormituksesta. (linkki) Siinä on vähän omaa historiaanikin avattuna. Pääpaino on kuitenkin päätöksentekokyvyn tärkeyden esilleotossa. Olen tainnut siitä kyllä aiemminkin mainita, mutta kuulemma toistamalla joskus jää mieleenkin.

Tulossa olevia tekstejä

Itse törmäsin kunnossapitoon hyvin sopivaan ajatukseen tai pikemminkin määritelmään, jolla kuvataan toimintakykyä äkillisesti muuttuvissa olosuhteissa. Tämä "resilienssi" vaikuttaa sanana uudelta, mutta sisällöltään se sopii tienhoitoon kuin nenä päivään.

Kirjoitan tulevaisuudessa tästä resilienssistä lisää ja samalla tuon sen pariksi toisen myöskin kunnossapitoon liittyvän nykyisin johtamisismeistä nousussa olevan trendikäsitteen: strateginen ajattelu. Jotenkin tuntuu, että nuo kaksi asiaa sisäistänyt ja tietysti kunnossapidon lasien läpi katsova pärjää millä tasolla tahansa tässä kolauksen ja sannoituksen maailmassa.

Raakileena on paraikaa kirjoitus maitoautojen käytöstä tiestötiedon keräämiseen. (linkki) Siitä olen huolestunut. Mielestäni pahimmillaan uhkakuvana on päätöksenteon ajautuminen urakan tekemisestä täysin kolmansien osapuolten valtaan. Urakoitsijan olisin huolissani asiasta.

Ja vielä lisää työnallaolevaa. HJU-malli tienhoidossa. Siitä on virinnyt muutamakin ajatus, nyt Espoon ja Lahden kaupunkiurakan jälkimainingeissa ja Raaseporia odotellessa.

Kiitos lukijoille, taas yksi virstanpylväs meni ohi

Äsken laittaessani tuon viimeisimmän työnjohtotekstin paikoilleen, huomasin vilkaista muuttuneita lukijoiden määrää ilmaisevia seurantanumeroita.

Tällä blogistolla on nyt reilusti yli 10 000 lukukertaa, pian 11 000. Erillisiä tekstejä olen näköjään naputellut pian kaksi ja puolisataa. 

Tavoite karkaamassa?

Kun aloitin tämän kirjoitusharrastuksen vajaa kaksi vuotta sitten ajatukseni oli tehdä systemaattisesti ja tavoitteellisesti tekstikokoelma, josta saisin koostettua "Kunnossapitäjän käsikirjan". Sivumääräksi muutettuna aineisto olisi nyt hyvinkin kasassa. Aineistosta saisi jo nyt noin 350 sivuisen kirjan. Mutta kokonaisuus on vähän rönsyillyt ja rakenne hajonnut, joten vielä joudun kirjoittamaan lisää. Lähinnä tuolla työnjohtosioissa on pahasti vajaaksi jäänyttä sisältöosuutta. 

Toki aikaisempia tekstejäkin joudun joskus päivittämään, mutta sen taidan tehdä vasta kun painokoneet ovat lämpiminä :)

Tämä kirjoitustyö ja kentän kuunteleminen on yllättävän paljon selkeyttänyt ja auttanut jäsentämään kunnossapidon eri ulottuvuuksia. Samalla olen joutunut muutaman kerran huomaamaan, että oma aikaisempi näkemykseni on ollut liian kapea tai muuten vajaa. Eniten olen oppinut näkemään tilaajan roolia ja tarpeita sekä selkeimpänä on avautunut varmuus tarpeesta alan toimintamallin uudistamisesta. vaatimuksesta.

Palautetta toivoisin vieläkin enemmän, mutta ymmärrän varovaisuuden omalla nimellä esiintymiseen ja pelon liikesalaisuuksien paljastamisesta. Olemme muuten kyllä menossa avoimempaan yhteiskuntaa, jossa verkostoituminen tulee näyttelemään suurempaa roolia onnistumisessa. Ja asioista voi käydä keskustelua ilman tarkkaa kohdentamista, yleisemmällä tasolla ja yleisemmillä käsitteillä.