27. lokakuuta 2016

Mitä seuraavaksi tavoitteeksi?

272 postausta -riittävästi yhteen kirjaan

Kuten aiemmin tuli mainituksi kipuilin keväällä ja oikeastaan vielä koko kesänkin jalkojeni kanssa. Oli hyvää aikaa katsella mennyttä ja vähän arsinoida tulevaakin. En saanut kirjoitetuksi kovinkaan paljon, mutta luin ja ajattelin.

Luin nämä omat postaukseni ajatuksella. Laskimeni mukaan niitä on 272 eri kirjoitusta eri blogeissa. Kirjoitukset käsittelevät tavalla tai toisella omaa harrastustani, siis infran kunnossapitoa. Eri näkökulmia ja kovasti niissä on tavallista perusasiaa, mutta kuin kurillani olen sekoittanut mukaan vähän irrottelua, toiveita ja haastamistakin. 

Ihan pelkästään itselleni en ole niitä kirjoittanut, koska niillä on yli 15 200 lukukertaakin. Siis teistä moni on saanut niistä jotakin: huvia, hyötyä, päänsärkyä. Ehkä kahvipöytäpuheiksi on jokin ajatuskin päätynyt.

Määrä tuli täyteen

Nykyään on useimpien uusien kirjojen pituus noin 200 sivua. Läpilukiessani havaitsin kirjoittaneeni lähes kattavasti aiheestani, joten en jatkossa montaa postausta enää tee. Omaan käyttööni materiaali riittää eli kirjani aineisto on kasassa. Lopullinen sivumäärä tulee asettumaan jonnekin 270 - 300 tienoille. Se riittää minulle.

Postausten järjestystä, osin niiden sisältöjäkin piti vähän järjestellä sujuvampaan malliin. Muutamia kaavoja ja kuvia lisäksi, eikä siinä muuta. Toki joitakin kohtia täytyy jatkossa joko päivittää tai muotoilla ajattomammaksi.

Uutta puuhaa tilalle

Kristallipalloni kertoo, että kuntatalous sukeltaa vielä nykyistäkin enemmän. Alustavien skenaarioiden mukaan sote-uudituksen toteutuessa kuntien rahat verokertymäleikkauksen jälkeen eivät riitä jäljellejäävien velvoitteiden nykyisentasoiseen hoitoon. Siis rahat loppuvat nopeasti, mikä pakottaa kunnat rukkaamaan rakennettaan huomattavalla tavalla. Siellä on siis muutostarvetta ja töitä.

Mikäli sote-uudistus ajataan karille eli se ei toteudu, niin kunnille tulee rahojen loppuminen eteen vuoden viiveellä em. tilanteeseen verrattuna. Ensin huokaisevat ettei mitään tarvi tehdäkään ja sitten huomaavat, että soste syö yhä enemmän. Siispä silloinkin on jotakin tehtävä eikä kukaan poliitikko uskalla rukata sairailta, niinpä sitten ne muut palvelut ovat tulilinjalla. Siellä on siis muutostarvetta ja töitä.

Tulevaisuutta oppimassa

Aloitin syksyllä opiskelemaan muutoksen johtamista ja palveluiden sekä liiketoimintojen uudelleensuunnittelua. Hupaisasti opintokokonaisuus on kyllä nimetty muotoilun johtamiseksi, mutta en anna sen häiritä. Ideana on kuitenkin tarkastella organisaatioita, yrityksiä ja palveluita muutoksen ja kehittämisen kautta uudella tavalla. Datan ja systemaattisten menetelmien käytöllä löytää asiakaslähtöiset toimintamallit, joilla säästetään, tehostetaan nykyistä toimintaa tai luodaan täysin uutta liike- tai palvelutoimintaa.

Säästämisen suunnittelu eli sisäisten toimintojen uudelleen muotoilu ja nykyisten toimintojen kehittäminen siten, että saadaan tuottoa enemmän ovat mielestäni lean-filosofian tuomista palvelutuotantoon. Opintoihin liittyy oleellisen osana mentelmät joilla osoitetaan muotoilun tuoma lisäarvo euroina.

Täysin uuden liiketoiminnan tai palvelun löytäminen on sekin melko systemaattista työtä. Varsinkin tämänpäivän maailmassa, kun digitalisaatio alkaa hiipiä oikeaksi tekemiseksi. Sen myötä avautuu aivan erilaisa palveluita ja aivan eri kohtaan kuin vanhassa arvoketjussa.


Mikä tässä sitten niin hauskaa on?

Se etten pääse infran kunnossapidosta eroon tässäkään. Säästämisen ja tuoton lisäämisen pohjaksi otin itselleni työnalle, ikäänkuin opinnäytteenä, tuntemani yrityksen kunnossapitotoimet. On siis todella konkreettinen ja tuttu kohde, jota työstää. Eikä ole mitään rajoitteita, koska en ole siinä päivittäin kiinni. Kiintopisteinä käytän verkostojohtamista, datan hyödyntämistä, ja palvelutuotteen terävöittämistä. Jotenkin tuntuu kuin olisin tehnyt tämän aiheen muotoilua jo aiemminkin.

Uusien liiketoimintojen ja palveluiden kehittämisessä ja luomisesa olen jo päässyt vähän pidemmälle. Palveluiden kehittämisessä pääsin ideoinnillani mukaan kehittämään ja luomaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja maaseudulle. (linkki) Homman huonona puolena joudun osallistumaan Slushiinkin vaikken niin loskasta pidäkään.

Täysin uutta liiketoimintaa kuvittelen lähiaikoina syntyvän paljonkin kiinteistö- ja asumispalveluiden ympärille. Siellä on asiakkaiden ja toimijoiden arvoketjuissa koko verkoston uudelleenrakentamista. Alaa ulkopuolelta tarkasteleva toimija näkee selvemmin paljon kummallisuuksia, joihin tarttumalla ansaintamallit muuttuvat. Ehkä.


Lopputulema

Jätän tämän ketjuvarsilapion melkoisen heitteille. En kuitenkaan poista tekstejä verkosta, mutta en myöskään kirjoita uutta kovinkaan usein.


Kiitos, kun olette olleet mukana antamassa aiheita ja ajatuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti