Mitä teille kertoisin, kysyjille vastaisin...
Kysymykset antavat aihetta ajatella taas tienhoitoon liittyviä asioita. Ne asiat tuntuvat jossakin määrin kiinnostavan muitakin kuin minua. Siksi tartun hetkeksi lapionvarteen ja kirjoitan näkemyksiäni kysytyistä aiheista.
Mitä mieltä olet Oulun urakan avoin-data ajatuksesta?
Suoraan kysymykseen lyhyt vastaus. Tykkään.
Minusta se on todella hyvä avaus. Lisää tienhoitotoiminnan läpinäkyvyyttä ja on linjassa Liikennekaaren ajatuksen kanssa mahdollistaen avoimen datan päälle myös ns. kolmansien osapuolten luomaa liiketoimintaa ja palveluita.
Miten palvelumuotoilisit entistä työyksikköäsi?
Olen kuulemma luvannut jotakin aikaisemmassa postauksessani tästä kirjoittaa.
Ja tokihan minä sen lupauksen täytän. Kyseessä on kuitenkin vähän laajempi juttu ja sen työstäminen vaatii vielä hiomista. Teksti on tulossa, mutta sitä odotellessanne vinkkaan, että ajatukset ovat kyllä näissä kirjoituksissani jo esiintyneet. Vain selkokielinen yksiosainen tarina on tekemättä.
Kunnossapitoyksikön liiketoiminnan muotoilu nykyaikaiseksi ja tehokkaamksi ei ole oikeastaan kovin mutkikasta eikä edes hidaskaan toimenpide. Kyse on vain päätöksestä ja johtamisesta. Ehkä vähän rohkeudesta katsoa asiaa enemmän asiakkaan ja palvelun näkökulmasta kuin oman tuotannon vanhasta mallista.
Tähän siis jää nyt vastaus vieläkin avoimeksi. Toistaiseksi.
Mitä tarkoitat toiminnallisella laadulla?
Kysymys on saanut alkunsa noin vuosi sitten esittämästäni ehdotuksesta urakoiden valvonnan uudelleenpainotuksesta. (linkki postaukseen)
Pari lainausta em. tekstistä:
Toinen valvonnan kohde on selkeästi kohdistettava pääurakoitsijan toimintaan. Siis esitettyyn ja tarkennettuun toimintakuvauksen mukaisen toiminnan toteutumiseen. Urakoitsijan kuvaaman/lupaaman urakkakohtaisen hallinnan, ohjauksen ja laadunosoituksen valvomiseen ja tarkasteluun käytetty aluevastaavan aika ei mene hukkaan. Toiminnalliseen laatuun kohdistuvat sanktiot ja tulevaisuudessa ehkä bonuksetkin ovat nopeimmin ja tehokkaimmin palvelussa vaikuttavia ohjureita.
Perustelen väitettäni. Mikäli urakan sisältö ja tavoite on oikein ymmärretty ja ohjaus sekä urakan hallinta on kunnossa, noita teknisiä vaatimuksia koskevia alituksia ei tule paljoakaan. Vastaavasti urakka, jossa on paljon teknisiä laatuongelmia, on usein myös huonosti hallinnassa tai kunnossapidon tarkoitus on epäselvä tai siitä ei välitetä.
Asia on oikeastaan tuossa yllä. Sopimusasiakirjoissa olevat laatuvaatimukset ovat teknisiä laatuasioita. Se mitä Toiminta- ja laatusuunnitelmassa vaaditaan/kuvataan/luvataan on sitä toiminnallista laatua. Johtamismallia, ohjausta, perehdytystä ym. toimenpiteitä, joita urakoitsija tekee selvitäkseen sopimuksenmukaisesta työstä.
Pääsääntöisesti tekniset laatuongelmat ovat oire toiminnalisen laadun pettämisestä. Ja valitettavan usein niihin kohdistuvat sakot pääurakoitsija siirtää sukkana läpi aliurakoitsijansa maksettavaksi. Tällöin väärä taho joutuu maksumieheksi. Syy on turhan usein puutteellisessa perehdytyksessä ja aliurakoitsijan ohjauksessa. On jäänyt/jätetty selittämättä laatuvaatimukset tai muuten pantattu jotakin oleellista ohjausta, pahimmillaan hälytystä ja toimenpiteisiin lähtemistä on jengattu. - Ei tällöin voi aliurakoitsijaa syyttää.
Tätä toiminnallisuusasiaa on mm. SKAL sivunnut kannanotoissaan. Esimerkiksi tässä tiedotteessaan. (linkki tiedotteeseen)
""SKAL:n mielestä ongelmana ovat tienhoitourakoiden kaksinkertainen kilpailutuskäytäntö ja alhainen hintataso sekä tilanteesta seuraava tienhoitotoimien liian korkea liikkeellelähtökynnys. Ratkaisuna tilanteeseen SKAL vaatii urakoiden läpinäkyvyyden ja viranomaisvalvonnan lisäämistä sekä tienhoidon laiminlyönteihin liittyvien sanktioiden tiukentamista. Tienhoidon valvontavastuu kuuluu Liikennevirastolle ja ELY-keskuksille.
Tienpidon ja erityisesti talvitienhoidon kolme keskeistä ongelmaa:
- Tienhoitourakoiden kaksinkertainen kilpailutus rapauttaa tienpidon laadun.
- Tiestön talvihoito ei vastaa muuttuvien keliolosuhteiden edellyttämää tasoa.
- Tienhoidon puutteiden raportointi ei toimi toivotulla tavalla.
SKAL:n toimenpidelista
- Aliurakoitsijaketju läpinäkyväksi pääurakan kilpailutuksessa
- Talvihoidon valvonnan lisääminen ja sanktioiden kiristäminen
- Tienkäyttäjän linjan toimintaa ja muuta raportointia tienpitäjälle on tehostettava""
Ja vähän vanhempi YLEn juttu: (linkki juttuun)
""Liikenneviraston pääjohtajan Antti Vehviläisen mukaan tienhoidon laatutason valvontaan ei ole mahdollista lisätä resurssia. Sen vuoksi hoitourakoiden laiminlyönneistä sanktiointia tulisi tiukentaa, sanoo Mikkola""
Näkemykseni mukaan moni tekninen laatuongelma jäisi syntymättä, kun valvonnassa tilaaja keskittyisi enemmän toiminnallisen laadun seurantaan ja käyttäisi sopimuksen sallimia sanktioita niidenkin osalta rohkeammin. Tuloksena pääurakoitsija ryhdistyisi reittipituuksissaan ja muussa toiminnassaan, ja sokerina pohjalla, tilaajalla olisi vihdoin käytössään väline jolla tehokkaasti ohjata pääurakoitsijaa sopimuksenmukaiseen toimintaan lisäämättä omia resurssejaan. Syyttömät aliurakoitsijatkin voisivat paremmin eivätkä lopettaisi epäreiluksi kokemaansa tekemistä.
Lupaus
Olen valmis konsultoimaan tilaajapuolta toiminnallisen laadun valvontaan liittyvissä kysymyksissä ja vaikkapa käymään esimerkkitapauksina läpi toiminnallisuuden puutteiden havainnointia ja sanktioiden määräytymisperusteita urakkakohtaisesti ja/tai pääurakoitsijakohtaisesti. Löydän helposti kipupisteet, joihin keskittymällä kunnossapitourakoinnin toimintaa pystyy voimakkaammin ohjaamaan.
Palkkioni on helposti siirrettävissä sanktioilla pääurakoitsijan maksettavaksi, joten kustannuksia ei ELYille kerry.
Jotakin vinkkiä opinnäytetyöksi?
Muuan alasta kiinnostunut kyseli sopivaa opinnäytetyöaihetta YAMK-tasolle.
Mietin tätä tovinkin ja päädyin melko töisevään ja monimutkaiseen aiheeseen, jolla on käyttöä molemmille sopimusosapuolille, mutta eri hyödyillä. Paljastan tässä molemmat. Ilkeyttäni. Idean saa käyttää vapaasti se joka ehtii tai vaikka useampikin.
Sopimuksen aikana tehdyt muutokset sopimuksen tulkintaan ja sisältöön.
Ideana on urakkakohtaisesti käydä läpi muutokset, joita on sovittu työmaakokouksissa ja välikatselmuksissa. Kirjata niiden vaikutus ja toisteisuus sekä luoda yhteenveto merkittävimmistä eli vaikuttavimmista muutoksista, jotak todennäköisimmin esiintyvät/tulevat sopimuksen aikana käyttöön.
Urakoitsijan hyöty: Pystyy ennakoimaan tulevia muutoksia ja jopa esittämään niitä halutessaan uusiinkin sopimuksiin oma-aloitteisesti ja oman hyötynsä turvaten. Sivujuonteena saa urakoittain "ehjän" asiakirjan, joka työmaakäytössä varmistaa lisä- ja muutostöiden laskutuksen.
Tilaajan hyöty: voi ennakoida yleisimmät muutokset jo tarjouspyyntövaiheessa ja siten selkeyttää sopimuksenhallintaa. Samalla turvaa rahoituksensa pitävyyttä.
Hyödyt ovat hieman toisensa poissulkevia, koska molempien osapuolten etu ei voi täysimääräisenä toteutua, mikäli työ tehdään yhteisesti tai kaikki pääurakoitsijat sekä tilaajakin sen teettävät.
Opinnäytetyön tekijän hyöty: Oppii sopimuksen sisällön ja tulkinnan todella hyvin, koska läpikäy usean urakan esimerkinomaisesti ja perusteellisesti. Sopimusosaajiahan ei toimialalla ole yhtäkään liikaa. Työmäärän vuoksi aihe sopinee jopa DI-tasolle...
Näin tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti