Seminaarissa, missä järjestävän seuran edustajat yrittävät houkutella osallistujia pohtivaan keskusteluun ja kommentoimaan esillenostettuja aiheita/asioita luulisi olevan valmistautunutta ja aktiivista porukkaa.
Harva sitten kuitenkaan uskaltaa aukoa suutaan, koska kilpailijahan voi saada jotakin vinkkiä. Joo. Takinvaihtajat mennessään toiseen taloon töihin vievät paljon enemmän. Ala ei kehity näköjään kuin tilaajan pakottamana.
Vitsailtiin norminpurkutalkoista. Urakoitsijat ovat omalla tekemättäjättämiskulttuurillaan pakottaneet tilaajan tiukempaan sääntelyyn saadakseen maksamalleen rahalle sovitun laadun tai määrän. Tästä oli jo parikin esimerkkiä eilen esillä. PEHKO, jossa tehdään pilottina oikeastaan sitä samaa, jonka osaava urakoitsija olisi jo muutenkin menetelmäohjeiden ja yleisen työtapatuntemuksen perusteella tehnyt muutenkin. Toinen viritys tuli sitten sorateiltä. Siis pitää lähteä arvonmuutosesitysten kautta hakemaan sopimuksessa sovitun materiaalin laatua...
Kirjoitan tuohon alle omien muistiinpanojeni pohjalta tarinaa ja havaintoja seminaarista, sen aiheista ja vaikutelmista. Ymmärtänette, että kirjoittamani ei ole ns. virallista esitystä tai muutenkaan lainvoimaista. Pelkästään omia tulkintojani ja näkemyksiäni.
Tilaaja toivoi saavansa kommentteja seuraavan kahden viikon aikana. Tilasiuus kannattaa käyttää hyödyksi.
Edelleen tilaajan tarkoitus on laittaa seminaarissa esitelty aineisto uudistuksen alla oleville Liikenneviraston nettivuille seminaarissa esilletulleiden muokkaustarpeiden täsmennyttyä. Tätä kirjoittaessani 15.4. aineisto ei vielä ollut saatavilla/nähtävillä.
Irtopoimintoja alusta
ELYjen hankintaorganisaatio muuttu aikaisemmin esitetyn mukaiseksi. Nyt esityksessä oli jo nimetkin titteliden lisäksi. Valtakuntaan tulee neljä hankinta-aluetta, joissa on oma kunnossapitopäällikkönsä. Alueet paimentavat solmittuja sopimuksia ja ohjaavat kenttätyötä.
Valtakunnallisesti hoidetaan kilpailutus. Keskittämisellä tässä hallitaan yhtenäisyyttä ja päästään maakuntasrjojen yläpuolelle.
Työturvallisuus on tapetilla. Opinnäytetyö aiheesta tekeillä ja eniten pähkäilyttää mittareiden luominen. Ilmeisesti mittareiden pitää olla siksensä uskottavat, että ne näyttävät aidoilta, mutta mahdollistavat järkevän tekemisen ja niillä pystytään osoittamaan syvä kiinnostus aiheeseen ja sen seurantaan.
Turvallisuuskoordinaattoreiden koulutus on oudosti kovasti jälkijunassa. Muistaakseni nimeämisvaatimus on jo useiden vuosien vanhaa asiaa. Nimeäminen ei sitten ilmeisesti ole myötätuonut osaamista tai ymmärrystä, joten koulunpenkille sitten. Turvallisuuskoordinaattori on tilaajan henkilö.
Oli jotakin mainintaa, että urakoitsija valitsee menetelmät, joilla työnsä tekee. Vanhaa kauraa, mutta ei ole innovointiajuuri kentällä näkynyt. Edelleen tehdään entisillä tavoilla.
Kilpailuun 2016 keväällä tulevat urakat
Tarjoajaksi ilmoittautuminen päättyy 7.12. Urakoiden esittelyt ovat aikaisemmasta poiketen kahdessa erässä. 16.2. ja 23.2. Esittelyt on jaettu uuden, vuoden alusta voimaan tulevan hankinta-aluejaon mukaan.
Urakoiden jättöajat ovat sitten mielenkiintoiset. Nekin ovat tavallaan kahdessa erässä vaikkakin neljänä eri päivänä! Tässä on jotenkin saamani vaikutelman mukaan jokin juju. Ja tämä herätti jonkin verran myös keskustelua, johon tilaja ei oikein ollut tarttuvinaan. Tulkitsen, että taustalla on halu vähentää tarjoajien spekulatiivista pelaamista ja ohjata tarjouksenjättäjiä aidommin keskittymään tarjoustensa laatuun ja sisältöön.
Jättöajat 16.3. ja 23.3. ovat se omasta mielestäni ensimmäinen "erä". Toinen on päivämäärillä 5.4. ja 12.4. Näillä "erillä" on sisäisesti vain viikko välissä, joten tarjoajilla on erittäin suuri epävarmuus ehtiä saada tietoonsa menestyminen jo jätetyssä ennen viikon kulumista eli uuden tarjouksen jättämistä. Kahden "erän" väli on sitten kyllä normaali, mutta tosiaan erin sisällä on tuo kummallisuus. Syynä tällaiselle voi olla taustalla tilaajan halu esimerkiksi resursseilla kikkailun vähentämiseen.
Kaikki viisivuotisia. Ei erittäin vaativia mukana keväällä 2016. Osallistujavaatimuksiin ei oleellisia eroja edellisvuosiiin nähden.
Mahdollinen muutos on tulossa hankintaprosessin aikatauluun eli seuraava tämänkaltainen urakoitsijaseminaari olisikin jo elokuussa 2016. Osin johtuu Hankintalain uudistuksesta osin tilaajalähtöisestä hankintaprosessin uudistamisesta.
Urakka-asiakirjojen sisältöpoimintoja
Tarjoajan on esitettävä tekijöidensä työterveydenhuollon järjestämisestä selvitys. Myös erityisesti ulkomaisten Suomeen lähetettyjen osalta. Ja painotettiin, että ennnen työn tekemisen aloittamista kunkin tekijän kohdalta.
Lähtötietojen oikeellisuus on määritelty suhteessa kokonaishintaisten, määrämitattavien ja niiden sitomattomuuden tai sidottuna ilmoittamisen suhteissa. Tämä kannattaa ensin piirtää valko-/fläppitaululle ennekuin suuresti riemastuu tai nousee takajaloilleen. Ajatus vaikutti äkkiseltään aika selkeältä kustannusten korvattavuuden perusteena.
Edelliseen kohtaan liittyen painotettiin myös huomaamaan ero laskentavaiheen lähtötiedon oikeellisuuden ja urakan aikaisen muutostilanteen vaikutuksesta ja merkityksestä.
Jossakin urakassa rajoitetaan tarjoajien runosuonen sykettä. Saisikin esittää asiansa vain 30 sivulla. Se pakottaa keskittymään vain urakan tärkeimpiin asioihin ja jättämään reskontran ja muun töpinän kuvauksia vähemmälle. Hurjana heittona oli vielä, että ylimeneviä sivuja ei oteta pisteytyksessä huomioon eli ei lueta, joten niitä ei sitten kannata kirjoittaakaan.
Urakoitsijan on sallittava reaaliaikaseurannan tehtävien valmiudesta kertovan esityksen jakaminen suoraan julkiseksi ja kolmansien osapuolten nähtäväksi. Keskusteltiin nyansseista ja johtoajatuksena on tien liikennöitävyystiedon jakaminen, ei niinkään yksittäisen kuorma-auton sijaintitiedon näkyminen. Tästä jutusta vaistoni sanoo tulevan nyt ymmärrettyä isompi asia, koska media on jo muutaman ajan ollut kasvavasti kiinnostuneempi tienhoidosta ja liikenneolosuhteista.
Vihertää
Suolaseuranta tulisi jatkossa koskemaan sellaisia määriteltyjä urakoita, joissa on arvioitu jouduttavan käyttämään yli 300 tonnia suolaa hoitovuoden aikana. Määräarvio koskee kuivatonnimäärää.
Vaativiin urakoihin tulee viherosaajan osalt vaatimus. Sellainen on oltava työsuhteessa kesäkauden aikana. Ammattilainen, joka osaa puistotyöt ja kasvit.
Tämä on mielestäni hyvä. Samalla urakoiden yleinen viherosaamien lisääntyy ja mahdolliset karkemmatkin vihertyöt, kuten niitot ja raivaukset, tulevat ammattimasiemmein ohjelmoitua ja valvottuakin itselleluovutusten osalta. Nyt ei asia oikein ole kenelläkään laajemmin hallinnassa vaikka siinä suuri potti rahaa kesäisin palaakin.
Urakoitsijan on syksystä 2019 lähtien kerrottava miten järjestää polttoaineen käytön seurannan urakoissaan sekä kalustonsa käyttövoima. Esimerkiksi siis vaikkapa, että polttoaineen kulutuksen saamme suoraan työkone- ja autokaluston kulutuslukemina digitaalisena tietona ja tuiskuaurauksen käyttövoimana meillä on tuulisähkö...
Muutoin tekniset asiakirjat ovat 1.10.2015 alkavien urakoiden sisällöllä.
Sorateiden kevätmuokkausken yhteydessä vaaditaan tiivistystä. Ja uutena esityksenä tai pikemminkin kurinpalautuksena tuli esille sorastuksen materiaalin laatuun liittyvät ongelmat. Taustalla on joissakin urakoissa tapahtunut epäily pelkkien rakeisuuskäyrien riittämättämyydestä laaudunosoituksena. Halu olisi tarkastella rakenteesta otettuja tuloksia.
Edelleen olisi suunnitellusti mahdollisuus käyttää suhteutusta ja korjata ilmeiset liejutiet painottamalla hienoaineköyhempää mursketta kuin ohjearvoissa, mutta se on suunniteltava etukäteeen ja osoitettava rakenteesta. Heittona kysymys mahdollisesta arvonalennuksesta mikäli materiaali ei täytä vaatimuksia. Ongelmahan on hienoaineksen puuttuminen, joka johtaa karkeaan pintaan ja sitä kautta ajaomukavuuteen ja myös tasaustyön tarpeen lisääntymiseen.
Pilotteja ja projekteja
Ylämaissa on menossa Parikan Karin vetämänä PEHKO -projekti. Siinä haetaan mallia, jolla saadaan talvitöiden ohella vaikutusta päällystettyjen teiden pintojen elinkaareen pidennystä. Ideana on viedä tienreunoilta sulamisvesiä tehokkaammin pois yhdistämällä vallinmadallus ja sohjo-ojien tekeminen suunnitellusti ja laadukkaasti. Onnistuessaan lisää päällysteiden kestoikää ja vähentää paikkaustarvetta. Myös kunnossapitäjän töitä siis. Kannatan ideaa ja sen soveltamista esitetyssä muodossa ja sen voisi hyvinkin ottaa käyttöön jo 2016 alkavissa urakoissa.
Iinä pisteen päällä on sitten vähän erikoisempi pilotti. Iin alueurakka on kätkettynä mystiseen huppuun, jossa lukee eELY2. Siinä on kyseessä moniulotteinen kokonaisuus, jossa kokeillaan erilaisia sähköisiä asioita.
Ensinnäkin siellä on tarkoitus kokeilla täysin sähköistä hankintaa. Semmoista, jossa tarjouskin tehdään sähköisen järjestelmän kautta urakoitsijan täyttäessä kaikki tarjoukseensa sisältyvät asiat tilaajan laatimaan malliin. Järjestelmä voisi jopa pisteyttää tarjoukset automaattisesti, jolloin tuolla ylempänä esitetty viikon viive jättöajan umpeutumisesta päätöksen selviämiseen supistuisi todella lyhyeksi. Tästä ajatuksesta lisää linkin takana olevassa jutussa. (linkki) Linkki avautuu esitetyn toimittajan sivuille. Tämä toimittaja on valittu valtion sähköisen kilpailutusratkaisun toimittajaksi syksyllä 2015. Tämän hankintamallin mahdollistava laki itsessään on ollut voimassa jo vuodesta 2010 ja se on yhteensopiva tietysti myös hankintalain kanssa.
Edelleen Iissä on tarkoitus Markku Tervon ajatuksen mukaisesti tehdä paljon asioita ilman papereita, mutta ei ilman dokumentointia. Lippuset ja lappuset korvataan mobiililaitteilla ja viestintä rakennetaan yhteisöllisten mallien mukaan. Siis teknologiaa hyödyntäväksi ja mahdollisimman avoimeksi.
Eniten Iissä herätti keskustelua ajatus, että jopa 75% alihankkijoista olisi jo urakkaa tarjotessa tiedossa ja nimettynä. Tämän osakokeilun tarkoitus on vähentää jälkilypsyä ja saada sitoutuneempaa toimijapotentiaalia kiinnostumaan alueurakoinnista.
Urakassa voitaisiin antaa laatupisteitä kalustosta ja erikseen osallistujien osaamisesta. Tämän osaamisaspektin eli näkökuölman leviämistä olen jonkin aikaa seurannut mm. ruotsalaisten esityksissä. Sieltä se tännekin hiipii. Ja pistetysten kautta osaavampi porukka saa tilaa kilpailussakin joten se tulee vähitellen koko maan tavaksi. Mielestäni hyvä. Pelkkä yrirtyskohtainen referenssistö ei oikeasti kuvaa osaamista ja selviytymistä työstä.
Jatkuu huomenna...
Tästä tulee hävyttömän pitkä ja iltakin ehtii.
Jatkan toisella kertaa uudella postauksella. Mahdollisesti jo huomenna. Käsittelemättä jäi HARJAan liittyvät asiat ja muutama havainto EURO/Stage vaatimuksista sekä myskybongaus, johon sisältyy kustannusten osalta parikin erikoisuutta. Vähän kirjoittelin INFRA ry:n roolsita ja esityksestäkin.
Mutta siis toiste lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti