Maksuajan pidennykset tuhoavat alihankinnan

Savossa nostettiin kissa pöydälle

Juttu on kokonaisuudessaan linkin takana. (Savon Sanomilla on maksumuuri, mutta muutaman artikkelin saa lukea ilmaiseksi.)

Kentältä paljon tarinoita kuulleena en usko asian olevan vain tätä talvea koskeva vaan se vaikuttaa vielä isommalla painolla tulevaisuudessa sopimushalukkuuteen ja -malleihin.

"Teiden kunnossapito saattaa heiketä tänä talvena paikoin Suomessa, koska monia aliurakoitsijoita haittaa se, että työstä maksetaan hitaasti, vaikka polttoainelaskut ja palkat pitää maksaa nopeasti. Uhkana on varsinkin pienillä paikkakunnilla yritysten lopettaminen.

Savon Kuljetuksen väliaikainen toimitusjohtaja Ari Jaakkonen kertoo, että tilaajat ovat pidentäneet maksuaikoja pääurakoitsijoille, mikä vaikuttaa myös aliurakoitsijoiden laskujen maksuaikoihin."

Tässä otetaan kantaa alihankkijan toimiseen pääurakoitsijan pankkina. ELY-keskukset maksavat edelleen kuukausittain maksueräpostien mukaan pääurakoitsijalle. Siellä on Palvelusopimuksen kohdassa 5.2 maininta maksuajasta ja tilaajalla ei ole mitään syytä venyttää näitä aikoja. Tuossakin on melkoinen vastaantulo, koska laskun saa tehdä puolikuussa koko kuukauden töistä:

"Kokonaishintaperusteisten tehtävien maksuerät voidaan laskuttaa kerran kuukaudessa maksueräkuukauden 15. päivänä. Laskun maksamiseen on varattava 21 päivää (14 pv + 7 pv laskun saapumiseen varattava aika).  Maksuerien tulee kohtuullisella tarkkuudella vastata kunakin kuukautena tehtäviä töitä."

 Kokonaishintaperusteisen maksuerän mukaiset rahat pääurakoitsija saa siis noin viikon viiveellä töiden toteutumaan nähden. Talvihoito on alueurakoinnissa kokonaishintaista työtä. Sen perusteella ei ole varmaan varsinaista syytä kurmoottaa alihankintaa.

Isojen toimijoiden idea siirtää alihankinnan maksuja kauemmas johtuu pelkästään ajatuksesta tehdä omassa kassassa olevalla rahalla lisätuottoa jossakin muualla. Rahoitusyhtiöiden kautta sen voi kierrättää vaikka vähäksi aikaa kreikkalaisiin valtion lainoihin, niissä on markkinakorkoa parempi tuotto. Samoin se mahdollistaa omissa hankinnoissa kassa-alennuksetkin tehokkaasti. Toki joskus voi isonkin kassa olla tyhjä ja rahaa tarvitaan juokseviin kuluihinkin kuten alihankkijoillakin.

Tällaisiin maksuaikakikkailuihin on pitänyt mennä kahdesta syystä. Toinen on se, että kyseessä on yritysten taloushallintoon iskenyt muoti, jota kaikki pyrkivät noudattamaan. Toinen on se, että hoitourakoiden katteet ovat todella pieniä, jolloin kaikin tavoin pyritään saamaan kierrossa olevasta rahasta enemmän irti.

Ikävin sitten kiellon päälle kolmantena: urakan maksueräluettelo on laadittu totaalisen pieleen ja kassaantuleva raha ei riitä kattamaan menoja, jolloin ulosmaksuja on pakko saada viivästettyä seuraavan maksuerän laukeamisen yli, kuten tuossa allaolevassa 45 päivän ja sen ylittävissä esityksissä on käymässä. Alueurakan aloittaminen vaati jo lähtötilanteessa urakasta riippuen 200 - 600 tuhatta euroa käynnistykseen ennenkuin maksuerät alkavat tuoda tuottoa. Huonosti ennakoituna tätä ei saada useinkaan pelkästään urakkakohtaisesti kiinni kuin vasta kolmannen hoitovuoden jälkeen. Kannattamattomaksi lasketusta urakasta ei ollenkaan.

"Pienet infra-alan yrittäjät ovat huolissaan siitä, että pääurakoitsijoiden alihankintatöistä maksamien laskujen maksuajat venyvät yhä pitemmiksi. Etujärjestö Infran Pohjois-Savon puheenjohtaja Kari Vikelä Siilinjärveltä tähdentää, että yksipuoliset maksuajan pidennysilmoitukset olivat jo viime vuonna huolenaiheena.

Alihankintaketjuun tarjotaan uusia ehdoiltaan huonompia sopimuksia. Äsken vaadittiin suostumaan 45 päivän maksuaikaan uuden sopimuksen ehtona."

Mihin pahimmillaan johtaa?

"Infra Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen harmittelee, että talouden alamäessä pääurakoitsija voi yrittää neuvotella heikennyksiä maksuaikoihin ja yksikköhintoihin.– Jos työ ei kannata uusilla tarjotuilla sopimuksilla tai ehdoilla, niin laitetaan pillit pussiin, hän arvioi tilanteen seurauksia."

"Lyytikäinen painottaa, että kulut, kuten polttoainemenot ja palkat ,on maksettava kahden viikon välein. Vastaanotetun ja hyväksytyn urakan ja työn maksuaika on kuukausi."

Alihankinta etsii terveempää tekemistä tai lopettaa, joko tympääntyneenä tai konkurssien kautta. Muutenkin urakan menestyminen jo nykyisin on täysin alihankkijoiden varassa, jatkossa jopa työnjohdon osalta. Miten siis on jatkossa toimittava, että toiminta tiestöllä turvataan osaavilla ja motivoituneilla tekijöillä?

Olisiko alihankkijat otettava enemmän mukaan jo tarjousta tehdessä? Silloin alihintaiset kustannusoletukset jääävät vähemmälle ja tarjousvaiheen työnsuunnittelussa saadaan karkeasti myös ajoitettua kustannusten ja niiden kattamiseksi tarvittavien kassatatapahtumien ajankohta. Silloin voitaisiin tehdä lähemmäksi todellisuutta vastaava maksueräesitys tilaajalle. Toimintaketjussa olisi urakan aikana rahaa oikeassa paikassa.

Tuo edellyttäisi maksuaikojen miettimistä muutenkin kuin kreikkalaisten korkojen kautta. On löydettävä tasapaino, missä urakka toimisi omarahoitteisesti ja osapuolet eivät ole toistensa pankkeja. Tässä kuviossa pitää myös tilaajan olla mukana, koska nykyisellään esimerkiksi urakan aloitukseen liittyvät kustannukset eivät tule katetuiksi oikeaan aikaan ensimmäisen hoitovuoden alussa.

Tehdään sellainen yhteensovittaminen kuin töidenkin osalta, mutta mietitäänkin laskutuksen kannalta. Näin saataisiin huomattava ilmapiirin muutos urakan toimitusuhteisiin ja peli kentällä terveemmäksi.

Tai pääurakoitsija tekee työt tulevaisuudessa omilla resursseillaan.

Lopuksi huumoria

Venäläisen tiedottamis- ja viestintäkoulun periaatteisiin kuuluu sekoittaa asiaan totta ja siirtää aihe sivuun. Näitä on nähty paljonkin Ukrainan liittyvässä uutisoinnissa. Periaate on tuossa allakin nähtävillä: Asiana on ollut maksuaikojen pidentäminen sopimuksissa, ei niinkään niiden maksaminen myöhässä. Kassakikkailun vuoksi tuo ajallaan maksaminen on jopa tärkeää, koska viivästyskorko söisi sen mahdollisen rahoituskoron.

Täkynä on kahdesti viikossa tapahtuva yrityksen kassastamaksu, jolla ei myöskään ole mitään tekemistä sopimukseen kirjattujen maksuaikojen kanssa.

Olen nähnyt muutaman muunkin ilmaisevan asian suunnilleen samoilla sanoilla, joten nyt vain sattui keltaisilla huono tuuri osua tähän lehtijuttuun esimerkiksi.

"Alan suuren toimijan Destia Oy:n viestintäjohtaja Miia Apukka kertoo, että hän ei ole kuullut maksuviivästymisistä. Destia maksaa hänen mukaansa laskut ajallaan ja maksuajat ovat samat kaikissa sopimuksissa.

– Talousjohtajamme sanoi, että laskut maksetaan kahdesti viikossa: maanantaisin ja torstaisin. Viivästyminen voi johtua vuodenvaihteen rikkonaisista viikoista. Tiedossamme ei ole, että laskuja olisi jätetty maksamatta, Apukka selvittää."

Se, onko yritys tuossa haastattelussa ennakoinut kehittyvää julkisuuteen liittyvää kriisiä ja laittanut viestintäjohtajan kommentoimaan talousasiaa toimitusjotajan tai talousjohtajan sijaan onkin sitten oma asiansa. Riskihän liitty väitteeseen kaikkien sopimusten samoista maksuajoista ja sopimusten muuttumiseen niiden osalta lähivuosina.