Onko kehittyvästä kehityksestä apua?

Onko kehittyvästä kehityksestä apua oikeisiin töihin?

Maanteiden hoidon digitalisaatioseminaari 12.4.2018

Digitalisaatiossa on vieläkin menossa hypetystä, jossa sen tuomaa lisäarvoa vaikuttavuuteen, tekemiseen tai ansaintaan ei pidetä ykkösenä mielessä, vaan kehitetään sitä digituotetta itseään miettimättä onko se tarpeellinen, mihin asiakas sitä voi käyttää ja mitä digitalisoinnin avulla voidaan saavuttaa. 

Tämä näkyy tässä seminaarissakin. Se toki ei ole LiVin vika, koska heidän tarkoituksenaan on olla mahdollistaja, herättäjä ja sitten muiden tehtävänä on keksiä ja soveltaa ns. järkevää käyttöä. Onneksi meillä suomalaisilla on keksiminen verissä eli ideoita tulee paljon.

Kunnossapidon digityksessä on selkeästi nähtävissä laatuun liittyvän mittauksen ja havainnoinnin painopiste, datankeruu. Ja erittäin voimakas on reaaliakaitiedon tuottamisvillitys kuvantamalla. Hyvin harvoista nyt esilläolevista tai lähitulevaisuudessa kehitteilläolevista hankkeista antavat mitään varsinaiseen operatiiviseen tekemiseen. Eli urakoitsijoille.

Valvonta automatisoituu ja laatukeskustelu täsmentyy

Minusta on tapahtunut ja tapahtumassa vain se, että aikaisemmin LIITO-viesteinä tulleista ilmoituksista ja havainnoista on nyt tulossa hurja määrällinen kasvu ja useimmissa niistä on kuvamateriaalia mukana. Tämä on tietysti tilaajan ja valvonnan kannalta hyvä asia.

Ajatteluketju menee mielessäni näin: On tieosoitekohdalta kuvaa ja muuta dataa, jota sitten luetaan ristiin LIITO-viestien kanssa, toimenpideajan kuluttua katsotaan päivitettyä kuvaa ja dataa. Lisäksi katsotaan HARJAsta onko tehty toimenpiteitä. Nähdään suoraan toimenpideajassa pysyminen ja datahavainnon perusteella myös työn laatua mikäli järjestelmän tarkkuus on riittävä. Koneälyn kehittyessä prosessin voi automatisoida.

Valvonta ja laatuun liittyvä keskustelu, joka on objektiivista ja dataan perustuvaa vähentää huomattavasti tulkintaeroja ja myös selittelyjä työmaakokouksissa. Mutu- ja povatu-perusteiset esitykset ja päätökset vähenevät. Tilaajalle syntyy voimakas väline ohjaukseen ja valvontaan. Tätä pidän hyvänä, koska osaltaan saatta eri puolilla Suomea toimivat operoijat yhdenmukaisemman kohtelun piiriin.

Tällaista suuntausta hahmottelin jo aikaisemmassa kirjoituksesani HARJAsta hyvänä selittelyn siivousvälineenä. (linkki)

 Seminaarissa on asiaa eri tasoille

Tuolla seminaarissa on ainakin kolmentason asianosaisia: Ensinnäkin siellä on keskenään kilpailevia digitoimittajia, jotka ponnistelevat paikkatietoon ja kuvantunnistamiseen liittyvän datankeruun ja ehkä vähän sen analysoinninkin kanssa. Toisena on LiVi/ELY, joka haluaa, tai oikeammin on saamassa, dataa pääasiassa jälkikäteistä todentamista varten, koska ei ole sitä mielestään luotettavasti aikaisemmin saanut. 

Varsinaiseen kunnossapitotoimintaan, tekemiseen, vaikuttavaa asiaa siellä ei paljon ole. Eniten kiinnostaa visiot tulevaisuudesta.Tulevien asiakirjojen vaatimuksissa ehkä näkyy jotakin, mutta urakoitsijan päätöksentekoa esimerkiksi toimenpiteisiinlähdössä varmaankaan ei vielä digitalisoida. Eikä varsinaista tekemisen laatua vielä voida tarkasti todentaa. Kaverin sanoin: "Tämä onkin yksi juttu. Onko tärkeintä, että jokin kännykkä tai mokkula liikkuu tiestöllä vai se mitä se kampe saa aikaiseksi?"

Kysymyksiä

Heikentääkö lisääntyvä data toteutuksen tuottavuutta tätä kautta? Voiko urakoitsija saada jotakin apuvälineitä toimintansa suunnitteluun tästä massasta? Muuttaako tämä kaikki kunnossapidon prosessia, ehkä ansaintamalliakin? Missä kohtaa syntyy tuottavuutta ja laatua parantava lisäarvo? Kenelle syntyvä lisäarvo tuloutuu?

Itseäni kiinnostaa taustalla oleva havaintoni urakoitsijoiden innovatiivisuuden näkymättömyydestä. Ovat he kaikki tilaajan "mielivallan" alaisina antaneet kehityksen vetovastuun muille?

Tuleeko tilaajasta vähitellen uudelleen työnjohtaja, joka tekee urakoitsijan tehtäväksi nyt sovittuja tehtäviä ennakoinnin ja työnsuunnittelun osalta?

Omat odotukseni seminaarilta

Miten digitalisaatiokehitys auttaa tienhoidossa? Mitä digitalisaatiolta odotetaan saatavan tulevaisuudessa? Jääkö urakoitsijat sivuun oman alansa kehitystavoitteiden asettamisesta?

Näistä yritän saada luotua mieleeni selvempää kuviota.

Odotan mielenkiintoista aamupäivää.

.