Kokonaisurakointi tienhoidon alihankinnan sopimustyyppinä

Edellä postauksissa mainitut kolme sopimusmallia, yksikkö-, kiinteä- ja tavoitehintainen ovat tyypiltään voimakkaasti pääurakoitsijan ohjauksen alaisia töitä ja niiden työnsuunnittelu ja yhteensovittaminen on pääurakoitsijan vastuulla. Töiden yhteensovittamisen näkökulma on pääurakoitsijan edun ja kokonaisuuden mukainen. 

Alihankinnan kokonaisurakoissa tekemisen suunnittelu ja työnjohto on vastuutettu eri tavalla vaikkakin hinnoittelu on lähinnä kiinteähintaisen tyyppinen.

Kokonaisurakassa on sopimuksessa määritetyn kokonaisuuden toteutusvastuu kaikkineen siirretty aliurakoitsijalle. Monesti samasta mallista käytetään nimitystä kokonaisvastuu-urakka tai laatuvastuumalli, vähän riippuen painotuksesta ja kokonaisuuden sisällöstä.

Kokonaisurakointimallissa aliurakoitsijan toimintavapaus on suurin ja taitavalla työnsuunnittelulla vaikutetaan urakan kannattavuuteen ja yhteensovittamiseen aliurakoitsijan omien muiden töiden kesken. Sopimukseen voi sisältyä itsenäinen vastuu laaduntuottamisesta ja sen osoittamisesta.

Hyöty sille, jolla on vastuukin 

Aliurakoitsija voi päättää oma-aloitteisesti työhön lähtemisensä ja käyttämänsä resurssit sekä optimoida itselleen sopivammat työskentelytavat. Omalla työnsuunnitellullaan saamansa hyödyn saa aliurakoitsija pitää omana etunaan. Tästä syystä malli sopii ammattitaitoisille ja työnjohto-osaamista omaaville toimijoille muita malleja paremmin. 

Kokonaisurakka on neuvotteluvaiheessa tarkkuutta vaativa, mutta toteutusvaiheen toimintavapaus ja hyödyn ansaintamahdollisuus alihankkijalle itselleen palkitsevat. Pääurakoitsijan kannalta kokonaisurakka on huolettomin, koska se vähentää työnjohdon osallistumista aliurakoitsijan töiden päätöksentekoon. Yleisvalvontavastuu ei kuitenkaan pääurakoitsijalta tässäkään poistu.

Esimerkkinä talvihoidosta jälleen auraukseen ja siihen läheisesti liittyvät työt. Kokonaisurakka on tehty sisältämään auraus, liukkaudentorjunta, polanteen tasaus ja poisto sekä liikennemerkkien ja linja-autokatosten puhtaanapito talvikaudelle. Aliurakoitsija voi nyt miettiä tekeekö vaikka liikennemerkkien puhdistuksen aurauksen yhteydessä vai erillisellä yksiköllä katosten puhdistamisen yhteydessä. Tai suorittaako aurausyksikkö samanaikaisesti liukkaudentorjuntaa. Edelleen aliurakoitsija voi harkita liukkauden torjunnan tekemistä polannepinnoilta karhentamalla ja samassa yhteydessä hoitaa polanteen tasaisena pitämisen.

Erilaisia tapoja kokonaisuuden hoitamiseksi on useita. Mieti itsellesi edullisin tapa tehdä se.

Tavoitehintasopimukset tienhoidon aliurakoinnissa

Tavoitehintasopimuksissa on yritetty poistaa edellä esitettyjen sopimusmallien epävarmuutta ja jakaa määrästä aiheutuvan työmäärän muutoksen kustannusvaikutusriskiä molemmille osapuolille.

Sopimusmallissa on sovittu kiinteäksi pohjaksi tietty työ ja sitten toteutuneiden määrien mukaan on sovittu muutoksen vaikutus hintaan. 

Ja jatkan aurausesimerkillä. Huomaa, että hyvityshintojen ei tarvitse olla olla samansuuruiset. Tekemisestä ja tekemättämyydestä aiheutuvat osapuolille erilaiset kustannukset.

Pääurakoitsija ja aliurakoitsija ovat päätyneet arviossaan aurausmääräksi talvikaudelta 12 800 juoksukilometriä ja sille tavoitehinnaksi 53 000 euroa. Lisäksi on sovittu, että määrän jäädessä alle tavoitearvion, aliurakoitsija hyvittää tekemättömästä työstä pääurakoitsijalle euron juoksukilometriä kohti. Vastaavasti arvioidun määrän ylittyessä pääurakoitsija maksaa aliurakoitsijalle lisähintaa ylittävien juoksukilometrien osalta 1,25 euroa juoksukilometriltä.

Huomio työmäärän arviointiin ja seurantaan

Tavoitehintasopimuksessa on oleellista päästä työmääräarviossa mahdollisimman lähelle todellista työn määrää, jotta mm. resurssivaraukset ja henkilöstö voidaan mitoittaa oikein työn onnistumisen kannalta. Siihen on kuitenkin jo ennalta sovittu määräriskiä jakava sääntö, jolloin riski on molemmin puolin tiedostettu ja sillä on sovittu hinta. Koska toteutuneet määrärt vaikuttavat maksettavaan hintaan on niitä seurattava.

Kiinteähintaiset sopimukset alueurakan alihankinnoissa

Kiinteähintainen urakka on yksikköhintaan perustuva sovellus. Siinä on ennalta arvioitu työn kokonaismäärä, jolle annetaan yksi hinta. Työn tultua tehdyksi siitä maksetaan sovittu hinta. 

Maksaminen voidaan jaksottaa kuukausittaisiin maksueriin, jolloin se jakaantuu pidemmälle aikavälille mikäli tekeminenkin on pidemmällä aikaa tapahtuvaa. Näin esimerkiksi talven aurauksissa.

Hankalaa kinnteähintaisessa sopimusmallissa on tehtävään kuuluvien rajojen määrittely ja työhön sisältyvien määrien arviointi. Esimerkkinä isomman rummun vaihto, missä pitää sopia kuuluuko keilaus mukaan ja on arvioitava poiskaivettavien ja täyttöön tulevien materiaalien määrä.

Epävarmuus työmäärästä on huomattava riski, mutta toisaalta hinta on varma ja sen saa kun työ on tehty. Esimerkkinä otan jälleen aurauksen, kiinteähintaisena talvikaudeksi tehdyllä sopimuksella. 

• Jos sataa vähän lunta, niin työmäärä on pieni, jolloin aliurakoitsija hyötyy. 
• Jos sataakin paljon, niin laskennassa käytetty työmäärä voi ylittyä rajusti, jolloin aliurakoitsija joutuu tekemään laskemaansa enemmän työtä saamansa hinnan pysyessä kiinteänä – pääurakoitsija hyötyy.

Yksikköhintaperusteiset alihankintasopimukset

Yksikköhintaperusteiset sopimukset ovat vanha ja yksinkertainen tapa alueurakassa sopia tehtävästä työstä. Työstä maksetaan tehtyjen määrien toteutuman mukaan. 

Esimerkkinä vaikkapa ojituksessa käytettävä ojametrihinta, jonka aliurakoitsija saa laskuttaa jokaiselta kaivamaltaan ojametriltä. Toinen esimerkki aurauksesta, missä aliurakoitsija saa rahaa auraamiensa kilometrien mukaan. 

Tarkkuutta yksiköihin

Molemmissa edellämainituissa esimerkeissä on huomioitava käytettävä yksikkö: onko kyseessä ns. juoksumetri/kilometri vaiko tiemetri/tiekilometri. Eri yksiköille on tietysti eri hinta, koska kyseessä on erilainen määrä työtä yksikköä kohti. Tiemetriä kohden tulee ojituksessa kaksi juoksumetriä ja aurauksessa tiekilometriä kohden kahdesta neljään juoksukilometriä.

Yksikköhintaisten sopimusten etu on siinä, että tehdyn työn määrä on helposti ja selkeästi mitattavissa. Samalla se on periaatteeltaan hyvin sopiva kapasiteettiperustaiseen laskentaan, jolloin hinta yksikölle on helppo määritellä. 

Epävarmuutta aiheuttaa määrien arviointi talvihoitotöissä. Lisäksi sopimusmallin käyttö vaatii huomattavan osaavaa ja aktiivista työnohjausta ja valvontaa.

Sopimisen vapaus alihankinnoissakin

Tienhoidon alihankintasopimuksista yleensä

Sopimusmalleihin tulee erilaisia muunnelmia osaksi myös sisältöjen koostumuksien kautta

• Sopimukset voivat koskea vain yhtä tietä ja sillä vain yhtä tehtävää, 
• tai yhtä tehtävää useammalla tiellä 
• tai sitten useita tehtäviä yhdellä tiellä jne. 
• Osaan sopimuksen sisällöistä voidaan sopia sovellettavaksi kiinteää hintaa ja 
• osa on puhtaasti yksikköhintaista tekemistä.

 Laillisuusvaatimus

Suomessa oleva sopimusvapaus tarkoittaa laajaa vapautta käyttää erilaisia malleja ja sopimusehtoja, kunhan ne eivät ole ristiriidassa lakien kanssa. Työhön liittyvien sisältöjen lisäksi sopimuksissa on yleensä maininnat sen kestosta, maksuehdoista ja raportointi- ja kokouskäytännöistä. 

Myös sanktiot purkuperusteet ja -ehdot ovat osana hyvää sopimuskäytäntöä. Sopimuksen irtisanomisesta tulee myös aina kirjata maininta sopimukseen.

Hyvin tehty sopimus turvaa sopimusosapuolia toteutuksen aikana ja siitä on erittäin iso hyöty, jos sopimus riitautetaan ja sitä tulkitsevat henkilöt, jotka eivät ole olleet alkuperäisen sopimuksen laadinnassa mukana. Siksi sopimus on hyvä tehdä aina kirjallisena.

Ymmärrä sopimuksesi tarkoitus ja sisältö

Ole tarkkana neuvotteluissa, lue asiakirjat, mieti mihin sitoudut.

Sopimusta täydentämään voidaan liittää erilaisia muistioita ja muuta neuvotteluiden aikana tehtyjä täsmentäviä liitteitä. Niillä selvennetään epäselviä tai tulkinnanvaraisia seikkoja. Liitteet on mainittava lopullisessa sopimusasiakirjassa ja ne on liitettävä siihen mukaan.

Aliurakoiden sopimustyyppejä alueurakassa

Aliurakoiden sopimustyyppejä 

Aliurakoissa on huomattavan suuri kirjo erilaisia sopimusmalleja ja niiden käytön perustelut ja yleisyys vaihtelevat pääurakoitsijasta ja alueellisesta aliurakoinnin tarjonnasta riippuen. 

Yleisimmin käytettyjä sopimusmalleja ja aliurakkatyyppejä ovat:

• Yksikköhintasopimukset
• Kiinteähintaiset sopimukset
• Tavoitehintaurakat
• Kokonaisurakat

Lisäksi on lukuisia edellisiin pohjautuvia yhdistelmäsopimuksia, joissa voidaan esimerkiksi sopia osa töistä kiinteähintaiseksi ja osa yksikköhintaisena laskutettavaksi. 

Uutena sopimusmallina on tulevaisuudessa tulossa kumppanuusmalli, joka edellyttää vahvaa sopijaosapuolten välistä luottamusta ja halua kehittää sopimuksenaikaista toimintaa yhteiseksi hyväksi. Kumppanuusmalli on suomalaisessa toimintaympäristössä vielä vieras ja hankalasti miellettävä mahdollisuus. Hankaluus on sidoksissa meillä perinteiseen tapaan sopia alisteisesti töiden tekemisestä ja kerätä kehittymisestä tuleva hyöty pääurakoitsijatasolle.

Seuraavissa postauksissani kerron lyhyesti eri sopimusmallien yleisistä periaatteista ja esimerkeistä. 

Tarkemmin kuvaan näitä myöhemmin erillisessä selityksessä ”Sopimustyyppivertailua”, missä myös avaan enemmän niiden keskinäistä edullisuusajattelua ja esitän muutamia laskentamalleja, joita voi käyttää niiden keskinäiseen vertailuun ja soveltuvuuteen eri tehtäviin alueurakoiden töissä.

Pääurakoitsijan sopimus alueurakan tilaajan kanssa

Pääurakan sopimustyyppi

Alueurakan pääurakkasopimus on laatuvastuuperiaatteellinen palvelusopimus, joka koostuu hoitovuosille jaettuihin kokonaishintaisiin tuoteryhmiin sekä pienempään osaan erikseen tehtäviksi sovittuja yksikköhintaisia töitä. Kokonais- ja yksikköhintaisten osuuksien sisältö ja jakautuminen on esitetty tarjouspyynnössä.

Yksikköhintaisten töiden määrä alueurakassa

Tilaajan arvioima yksikköhintaisten töiden alustava määrä on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja niiden tarjottu hinta on osana tarjoushintaa. Yksikköhintaiset työt eivät välttämättä toteudu täysimääräisinä jokaisena hoitovuotena.

Sopimuksen valvonta

Sopimuksen välitarkastelu tapahtuu vuosittain hoitovuoden vaihduttua, muutoin sopimuksen asioita käsitellään yleensä kuukausittain työmaakokouksissa. 

Tilaaja seuraa urakan sopimuksenmukaista toteutumista urakoitsijan raportoinnin ja oman tai tilaamansa laadunvalvontakonsultin pistokoeluontoisin tarkastuksin.