15. helmikuuta 2016

Urakointiosaamisen suunta?


Mieleni minun tekevi, sormeni näpyttelisi... mutta etiikkasäännöstöni estää. Lausua muutamia huomioita kevään kisojen pyyntöjen sisällöistä.


Siksi vain jotakin pientä ja nekin lähinnä takaumina.

Päivän varsinainen epistola on tuolla laskentapohdinnan välilehdellä. (linkki Eurokate-blogiin) Seillä on rahaa ja kate-/hinnoittelupohdintaa.

Urakkaohtaiset tarkennukset


Muistaako muutkin vai olenko harhainen, mutta muistaakseni syksyn urakoitsijaseminaarissa mainittiin, että kaikki mahdollinen urakkakohtaisuuskin pyritään kirjoittamaan urakkaohjelmaan sisään? Vain erittäin merkittäviä tarkennuksia olisi erillisessä liitteessä. Enää ei siis olisi niitä yli kymmenen sivun "tiemestarin erikoisia" eli valvojan esillenostamia urakkakohtasia tarkennuksia. Urakkaohjelmassahan on kirjoitusohjeetkin toimintamallia varten, joten urakkakohtaiset nousevat selkeästi sieltä asiakirjasta esille.


Tarjouspyyntöaineiston lukeminen


Viimeaikoina yleistyneen tarjousten hylkäämisbuumin vuoksi on tullut vaikutelma, että pyyntöaineistoa ei lueta niiden ansaitsemalla tarkkuudella. Ehdottomia hyväksymisperusteita ei osata löytää papereista vaikka ne asiakirjat ovat loogisesti koottu ja suomenkielellä esitettyjä. Muistaakseni postasin tästä aikaisemmassa kirjoituksessa, jossa käsittelin Markkinaoikeuden päätöstä. Olen edelleenkin samaa mieltä. Ongelma urakoitsijoilla voi olla sanomansa ja tarkoituksensa kuvaamiskyvyssä. Siihen auttaa lukemisen lisääminen, se auttaa myös kuvailutaidon lisäämisessä.

Lontoonkielinen ajatus lukemisen antamasta edusta.


Talvitiepäiviä odotellessa kevennykseksi

Maakunnissa kiertää tarina, jonka mukaan tienhoidossa katsotaan kevennetysti eli ns. läpi sormien urakoitsijaa, joka tulee ensimmäistä kertaa toimijaksi alueelle.

Ei kait voi pitää paikkaansa. Mitenkään en keksi perusteluja moiselle.

Tällaista alkuvaiheen kompurointia varten alueurakassahan nimenomaan on kehitetty monivaiheinen kilpailutusmalli. Ensin tarjoutujilta edellytetään tiettyä osaamista ja referenssejä sen osoittamiseksi, vasta sen varmistuttua tilaaja hyväksyy edes tarjoajaksi.

Toisessa vaiheessa eli tarjouksen Toiminta- ja laatusuunnitelmassa osoitetaan, että on ymmärretty urakan sisältö ja sen onnistumiseksi on tehty suunnitelma, joka arvioidaan. Ellei ole osoitusta osaamattomuudesta, niin tarjous hyväksytään hinta-arviovaiheeseen.

Kolmas sulake osaamisen hyväksynnälle ja yhteisymmärrykselle on sopimuskatselmusvaihe, jossa viimeistään katsastetaan toimintakykyyn vaikuttavat seikat.


Siis järjestelmä menettelyvaiheineen estää tuollaisen "uuden urakoitsijan käynistysvaiheen alisuoriutumisen" hyväksymisen.

Luokittelen siis tämän kuulemani tarinan Länsirannikon huhujen lokeroon, koska se ei voi pitää paikkaansa.



Edit 19.02.2016 MKo: lisäsin sanan. Saamani palautteen mukaan kääntää ajatuyksen muuten nurinperinpäin. Boldilla teksitssä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti