Saatiin vaalit pidettyä
Vaalien tuloksien perusteella ja useita kannanottoja huomioineena vaikuttaisi kuin tiestölle olisi tulossa lisärahaa. Ylläpitoon ja pienempään rakentamiseen erilaisten solmukohtien parantamiseen ja sujuvoittamiseen.
Itse en ole polittiinen enkä varsinaisesti kannata mitään puoluetta vaan seuraan politiikkaa enemmän ilmiönä ja joskus viihteenä.
Tienpitäjän rahatarpeita on ollut esillä paljon
Oletuksena esitettyihin tienkorjaustarpeisiin jollakin mitalla suhtaudutaan jopa määrärahojen lisääntymisen kautta myönteisesti. Lisäksi Äänekosken biotuotetehtaan rakentamispäätös aiheuttaa lisäpainetta, kun vipuna käytetään työpaikkoja ja taloudellista elpymistä muutoin kituvalle maakunnalle. Tässä jotenkin uskon Pekkarisen olevan omimmillaan.
Samanlaisia biotuotevirityksiä eli sellutehtaita on kaavailtu muutama muukin. Esimerkiksi Kuopioon ja onpa Kemijärvelläkin herätty taas toiveikkaammaksi.
Tienpitoon asia liittyy julkisuudessa varsinkin alemman tieverkon käytettävyyden osalta. Kestääkö tierunko, onko liittymissä kääntötilaa, miten päällysteet pysyvät ehjänä? Hyviä ja aiheellisia kysymyksiä ja tärkeämpiä kuin mt 284:lla tievalaistus poliitikon postilaatikkosuoralla.
Koppi pitää ottaa nyt
Tienpitäjällä on paljon tietoa tiestöstään, samoin alueurakoitsioilla on tieto ja tuntemusta tiestön tilasta. Kun rahaa on luvassa tai siitä on vähänkin haisua, kuten nyt, pitää olla valmis ottamaan se vastaan.
Valmius tarkoittaa tienpitäjältä näkemystä pikaiseen esitykseen siitä mitä osia tieverkostolta pitää ensisijaisesti korjata ja millä toimenpiteillä se tapahtuu. Ellei tätä valmiutta ole niin rahat onkin helppo suunnata vientisyistä syväväyliin ja rautateille.
Urakoitsijoiden kohdalta valmius tarkoittaa, että ennakoidaan tulevat pikaisetkin pienkorjauskohteiden tarjouslaskentapyynnöt vaikkapa päivittämällä alihankintaverkoston yhteystiedot ja alueiden materiaalipaikat. Lisäksi laskentakyky ja -osaaminen pitää olla hanskassa. Ja niitä kohteitakin voi esittää tienpitäjälle rohkeasti, kun niistä on tietoa.
Seuraava neljän vuoden aikana on tilaisuus saada tiestöllä kuntoon sellaisia osia ja kohteita, joihin ei muutoin ole ollut mahdollisuuksia.
Sitä huumoria sitten
Politiikka on väliin hauskaakin. Esimerkiksi tämä keväinen vaalitulos. Nyt voittajiksi tulivat Keskusta ja Vihreät. Tuloksen perusteella on arveltu, että Suomessa tapahtuu kahtiajakautumista maaseudun kehittymisen ja kaupungistumisen välillä. Varmaan joo, niin tapahtuu yleismaailmallisesti.
Vitsi onkin siinä, että Keskusta on se maaseutua ja haja-asutusalueita hengittävä puolue ja Vihreät painottavat keskittyneempää kaupunkimaisemaa. Toisella pinta-alaperustainen näkemys ja toisella väestömäärään ja -tiheyteen perustuva. Puolueiden nimet vain ovat jotenkin vaihtuneet keskenään...
Edit 26.4.2015
Sain parikin kysymystä. Tulivat soittoina, koska jostakin syystä väki arkailee kommentoida tänne postaukseen vaikka en vaadi mitään rekiströitymistä tai allekirjoitustakaan. Ilmeisesti kuitenkin luetaan, koska kysytäänkin.
1. Mistä muka tilaajalla olisi tietoa huonoista, korjaustarvetta vaativista kohdista? Niin. Itse näen, että päällystevaurioita ja soratien kantavuutta sekä liittymien kuntoa koskevat LIITO-viestit täpättynä kartalle näyttävät aika suoraan määrinä jo painopistealueet. Lisäksi ELY-keskusten L-kirjainvastuulliset ovat käyneet keskusteluja kuntien ja kyläläisten kanssa, joten uskon sieltäkin tulleen jotakin osviitta aiheeseen.
2. Eihän urakoitsijalla ole mitään kättäpitempää tässä biokuljetusasiassa? On. Vaikkapa niiden jokavuotisten kuljetus- ja metsäyhtiöiden yhteistyökokousten satoan on paljonkin tietoa reiteistä, johon kohdistuu puukuljetuksia. Toki, jos kokouksia on pidetty vain pitämisen riemusta eikä niissä ole oltu lisätöitä kartoittamassa ja toimintaa selvilleottamassa, niin sitten tietysti tietoa ei ole kirjattuna. Ja myös ykkösvastauksen jujua voi käyttää. Siis katsoa ammattiliikenteen laittamia palautteita urakan alueelta alemman tieverkon osalta.
Olisikin holjaa, jos HARJAan tulisi suoraan kartalle nuo palautteet siten, että ne olisivat myös urakoitsijoiden ja tienkäyttäjien suoraan katsottavissa. Vähän tuohon postiautojen keräämän kelirikkotiedon tyyliin. (linkki)
Edit 26.4.2015
Sain parikin kysymystä. Tulivat soittoina, koska jostakin syystä väki arkailee kommentoida tänne postaukseen vaikka en vaadi mitään rekiströitymistä tai allekirjoitustakaan. Ilmeisesti kuitenkin luetaan, koska kysytäänkin.
1. Mistä muka tilaajalla olisi tietoa huonoista, korjaustarvetta vaativista kohdista? Niin. Itse näen, että päällystevaurioita ja soratien kantavuutta sekä liittymien kuntoa koskevat LIITO-viestit täpättynä kartalle näyttävät aika suoraan määrinä jo painopistealueet. Lisäksi ELY-keskusten L-kirjainvastuulliset ovat käyneet keskusteluja kuntien ja kyläläisten kanssa, joten uskon sieltäkin tulleen jotakin osviitta aiheeseen.
2. Eihän urakoitsijalla ole mitään kättäpitempää tässä biokuljetusasiassa? On. Vaikkapa niiden jokavuotisten kuljetus- ja metsäyhtiöiden yhteistyökokousten satoan on paljonkin tietoa reiteistä, johon kohdistuu puukuljetuksia. Toki, jos kokouksia on pidetty vain pitämisen riemusta eikä niissä ole oltu lisätöitä kartoittamassa ja toimintaa selvilleottamassa, niin sitten tietysti tietoa ei ole kirjattuna. Ja myös ykkösvastauksen jujua voi käyttää. Siis katsoa ammattiliikenteen laittamia palautteita urakan alueelta alemman tieverkon osalta.
Olisikin holjaa, jos HARJAan tulisi suoraan kartalle nuo palautteet siten, että ne olisivat myös urakoitsijoiden ja tienkäyttäjien suoraan katsottavissa. Vähän tuohon postiautojen keräämän kelirikkotiedon tyyliin. (linkki)
Ohjaustoimet ja lähiajan suunnitelmat painopisteineen olisivat helppoja tehdä enemmän kuin pelkän mutun tai povatun perusteella. (povatu = pomon vaimosta tuntuu)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti