Urakoitsijoille laatumittarit

Miksi tienhoidon tilaaja saa sekundaa?

Mielestäni alueurakointiin tarvitaan urakoitsijoita koskeva laatuarviointi. Siis sellainen mittaristo, jolla kelvolliset urakoitsijat erottuisivat toimintakyvyttömistä. Nykyiset laatuasiakirjathan ovat varsinkin tarjousvaiheessa pelkästään lupauksia. Tilaajan pitäisi katsoa toteutumaakin.

Monenella urakoitsijalla on alihankkijarekisteri ja siellä on mahdollisuus arvioida toimittajan osaamista ja kokemuksia sujuvasta yhteistyöstä tai reklamaatioiden määrästä. Sen perusteella tehdään jopa alihankkijavalintoja. Tämän saman voisi käytäntönä ottaa myös pääurakoitsijatasolle.

Tilaajan vaikuttamismahdollisuudet kasvavat

Tilaaja voi luokittelun perusteella rajata surkeimmat tekijät pois urakoitaan toteuttamasta. Esimerkiksi tietotekniikan alalla on hyvin yleistä arvioida tiimin ja sen jäsenten osaamista ja heidän referenssejään osana laatuarviointiprosessia. Pelkää yritystä ei aina ole hyvä tuijottaa vaan toteuttavaa ryhmää ja henkilöitä.

Erilaisille urakoille tilaaja voi määritellä eri onnistumismittareita ja vaatimuksia niiden täyttymisestä. Vaatimukset on helppo laittaa tarjouspyynnön osallistumisehtoihin ja ne voidaan pisteyttää. Mittareita päivitetään urakan toteutumisen aikana ja ne ovat kokonaisuutena kuvaamassa pääurakoitsijoiden yleistä kyvykkyystasoa. Esimerkkinä on jo rakennusyhtiöiden käyttämä työturvallisuuden tapaturmatiheys, jossa kerrotaan tapaturmat suhteessa tehtyihin työtunteihin.

Esimerkkimittareita

Muutamia mittareita, joilla tilaaja voisi arvioida urakoitsijan kyvykkyyttä. Ovat ajattelun pohjaksi ja kehitettävksi tarkoitettuja esimerkinomaisia malleja.

1. Sakkoesitykset per 100 tiekilometriä. Siis esitykset eikä sakot, koska esitykset kuvastavat mielestäni tarkemmin urakoitsijan toimintaa ja halua tehdä sopimuksenmukaista työtä. Vaikka tarkentimena hoitoluokittain, jos halutaan sipostella. Tästä muodostuu urakkakohtainen suhdeluku, joka karkealla tasolla kuvaa urakoitsijan yleistä toimintatasoa.
2. Työnjohdon vaihtuvuus urakan aikana. Erikseen vastaavan ja muun työnjohtajan osalta. Vaikka suhdelukuna neljännesvuodet per urakan kesto. Tämä toisi selvemmin esille urakkakohtaisen vastuun ja myös realisoisi tarjousvaiheen resurssiesitykset työnjohdon osalta.
3. Kirjallisten alihankintasopimusten suhde kaikkiin urakan alihankintasopimuksiin. Urakkakohtainen luku, jolla arvioidaan alihankintaverkoston sopimushallintaa.
4. Jälkitöiden arvo suhteessa viimeisen sopimusvuoden urakkasummaan. Tällä luvulla arvioidaan urakoitsijan kykyä tehdä sopimuksenmukaiset työt aikataulussa. Jälkitöiden arvo selviää luovutusta edeltävässä katselmuksessa.
5. Aiheellisten LIITO-viestien määrä suhteessa hoitokilometreihin hoitoluokittain. Suhdelukujen summa toimii tienkäyttäjämielikuvan arvona.

Noista mittareista on helppo johtaa kyvykkyysarvio pääurakoitsijalle. Lisäksi niistä saa urakkakohtaisen vuosittasen kehittymismittariston sekä varsin helposti myös vastaavan työnjohtajan pätevyydelle kuvaavan tunnusluvun.

Tunnusluvuille voidaan määritellä minimitasot, jotka pitää eri vaativuusluokan urakoissa täyttyä. Urakoitsijakohtaiset tasoarvot voivat olla julkisia, jolloin tulisi painetta saada niitä paremmiksi ja samalla yrityksille tulisi myös tarvetta kehittää toimintaansa.

Nykyäänhän kehittämiseen ja henkilöstön osaamiseen ei juurikaan ole tarvetta, kun laatuarvioinnissakin on valintojen periaatteena paljolti yrityksen liikevaihto ja referenssien lukumäärä lupausten lisäksi. Pitää saada referensseille omat onnistumisen kuvaajat, jolloin oikeasti onnistuneista olisi enemmän hyötyä kuin tavallisista tai poskelleen menneistä.

Palautetta kisatuloksista ja ohjauksesta

Sain muutaman kysymyksen eilisiin postauksiin liittyen

Kysymykset tulivat taas sähköpostiini.

1) Samasta asiasta kaksi postausta, toinen etusivulla ja toinen laskentavinkeissä. Miksi noin? MKo: näkökulma on eri. Etusivulla on yleisemmän tason ja johtamisen näkökulmaa ja laskentavinkeissä on kannattavuus- ja laskelmanäkökulmaa ja sen tekoon liittyvää.

Muutenkin tämän blogiston rakenne alkaa muotoutua siten, että eri sivustoilla on eri asiakokonaisuutta:

• Uutiset eli etusivu kertoo yleistä ja ns. ylätason asiaa
• Laskentavinkit ovat laskentaan, kannattavuuteen ja sen seurantaan liittyvää
• Urakan pomo on työmaan johtamiseen ja varsinaiseen yksittäiseen urakkaan liittyvää
• Uutena aloitin Tarjouspyyntöjä sivun, siinä on erikoisempia tarjouspyyntöjä lyhyesti kommentoituna.

2) Montako kuorma-autoa urakassasi olisi? MKo: Omia ei yhtään. Ne ovat kaikki saatavilla vapailta maarkkinoilta. Oma henkilöstöä liikkuu kevyemmällä kalustolla tehden niitä töitä, joissa lisäarvon tuottaminen on kannattavinta.

3) Maksaisitko palkkaa paljonkin? MKo: En paljon, mutta keskipalkkoihin nähden vastaavalle +8%, työnjohtajille +5% ja työntekijöille +5%. Lisäksi mietin, että suunnittelubudjetin alittavasta osasta 30 jakaantuu työnjohdolle ja 25 työntekijöille. Sehän jättää talolle kuitenkin alkuperäisen katteen ja tästä lisäksi 45%. Euromääräistä ylärajaa palkkiolla ei ole.

4) Miksi kerrot nämä kaikille, nythän näitä voi käyttää kuka tahansa? MKo: Miksi en kertoisi? Urakan toteussuunnitelma, joka on laskentamallin taustalla on täysin oma suunnitelmani eikä sen periaate tässä "liikaa" paljastu. Ja paljastuessaankin en usko sitä helposti nykyisten toimijoiden pystyvän hyödyntämään. Muutosvastarinta ja organisaatiopaine tekevät sen mahdottomaksi. Lisäksi taustalla oleva teknologia on karkeaa ja moniosaista, joten valmiutta muilla ei siltäkään osin ole vielä pitkään aikaan.

Onnistuakseen tässä, pitää päästä tekemään aivan puhtaalta pöydältä. Jokin isompi toimija voi esimerkiksi lähteä alkavia urakoitaan miettimään uusiksi aivan alusta lähtien ja aivan erillisellä porukalla. Silloin muuten selviäsi tuottavuuserotkin, kun saisi verrata rinnakkaisryhmien tekemiseen.

Nyt tämän kevään kilpailu on ohi ja näiden urakoiden osalta on myöhäistä tehdä pilotoivaa muutosta. Ensi keväälle kerkiää kyllä, mutta se pitäisi aloittaa pohjustamisella eli urakoiden kiinnostavuuden priorisoinnilla hetinmiten.

Noista syistä johtuen uskallan kertoa. Lisäksi tietysti se kokemukseen perustuva havainto, että helppo on ottaa ismit ja termit pinnalliseen käyttöön. Niillä vain ei pitkälle pärjää, jos sisältöä  ei ole ymmärretty ja pystytä systemaattisesti soveltamaan omaan tekemiseen joka tasolla. 

Alueurakoinnissa on käynyt huonosti mm. tiimitoimintamallille, alihankintakumppanuudelle, asiakaslähtöisyydelle, palkkiomalleille, soratienhoitokehitykselle, kelikeskusidealle, Lean-ajattelulle ja monelle muulle. Otetaan kuoret ja muutetaan toimimattomaksi sekoitukseksi. Vain nimi käytetään, mutta hyöty jää saavuttamatta.

Huumoria

On yleisesti todettu, että toimimattomaan ismiin syyllinen on konsultti. Hän jättää tekemättä yrityksen tehtäviin kuuluvat osat.

Organisaatioanarkistin teksti on muuten aika hauska ja melkein aiheeseenkin liittyvä. (linkki)

"Jos tavoitteet ja organisaatiokaaviot muuttuvat kvartaali- tai vuosisykleissä, on kysymys muutoksesta. Jos taas johto osaa kommunikoida tavoitehorisontin jatkuvasta elämisestä ja siitä, että yrityksen pärjääminen markkinassa on kiinni kyvystä vastata tähän, puhutaan ketteryydestä. Kokemusperäisesti muutos on pelottavaa, ketteryys ylivoimaa, jota muut pelkäävät"

Kisat käyty alueurakoissa

Tarjouskilpailu on ratkennut, työt alkavat

Vaalien lisäksi tänä keväänä oli käynnissä toinenkin ihmisten elämään vaikuttava merkittävä kilpailu. Tienhoidon urakoita tarjottiin, voitettiin ja hävittiin. Kirjoitin laskennan näkökulmasta aikaisemmin. (linkki). Nyt tarkastelen jatkotoimien ja urakoiden ohjaukseen liittyvää asiaa. Omalla tavallani.

Taulukossa on kaikki kilpailutetut urakat hintoineen. Lisäsin tähän myös Liedon, jota olen aikaisemmin käsitellyt erillisenä. Kisaennusteen alaraja on itse laskemani hinta, kuin olisin ollut toiminnassa mukana ja päättämässä hinnoittelusta. LiVi ennuste on tilaajan hinta-arvio ja sitten tietysti voittajien ja toiseksi tulleiden hinnat omina sarakkeinaan. Vihreät urakat ovat niitä jotka "voitin", keltaiset ovat niitä, joissa tulin toiselle sijalle. Punaisella olevat hinnat ovat niitä joissa on mielestäni jotakin tarkemmin selvitettävää.

Taulukko kevään 2015 alueurakkakilpailusta, ratkaisut /MKo

Mitä nyt, miten eteenpäin?

Hahmottelen huvikseni noiden "voittamieni" urakoiden muutamia askelia eteenpäin ja omasta mielestäni ohjausta sekä seurantaa. Kuvailemani asiat saattavat olla joillekin lukijoista jo arkipäivää ja osalle aivan ufoja. 

Ensimmäinen askel on tarjouksessa esitetyn suunnitelman tarkennus, mutta se on jo lähes valmis johtuen tavasta jolla tein laskentaan liittyvän työn. Toiseksi tärkein asia rekrytointi, koska ilman ihmisiä tästä ei pääse kunnolla etenemään.

Rekrytointi

Satsaan paljon urakan vastaavaan työnjohtajaan. Nimet minulla on jo tiedossa ja he pystyvät valmistelemaan ja toteuttamaan urakkansa suunnitelman mukaan. Työ pitää aloittaa jo kesäkuussa, että pääsee mukaan sopimuskatselmukseen, jota ennen on käytettävä aikaa tiestön katselmointiin ja työsuunnitelmien täsmentämiseen.

Muut työnjohtajat saa vastaava valita esittämistäni henkilöistä. He ovat toiseksi tärkein porukka kannattavan sujumisen varmistamisessa. Työt on syytä aloittaa jo elokuussa perehtymällä alueeseen ja asiakirjoihin. Samalla vielä on mahdollisuus virittää työsuunnitelmia ja urakan toimintamallia.

Omia työntekijöitä palkkaan kolmesta neljään per urakka. Lapissa ehkä kuusikin voi olla toimiva määrä. Paikallisia työlle ahneita ja nuoria. Vähintään yhdestä per urakka tulee työnjohtajaksi kelvollinen urakan aikana.

Työmaan oma porukka aloittaa viimeistään syyskuun puolivälissä ja tutustuu työsuunnitelmiin, järjestelmiin ja alueeseen. Ja tietysti toisiinsa.

Urakan alkua edeltävällä viikolla kaikki aloittavien urakoiden henkilöt ovat yhteisessä tilaisuudessa, jossa käydään läpi yleiset asiat ja tutustataan eri urakoiden piirteisiin. Samalla jaetaan kokemuksia ja vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia erilaisissa eteentulevissa häiriötilanteissa.

Alihankinta

Suunnitelmani laskentavaiheen resurssit varmistan tekemällä vain sopimusvahvistuksen, koska laskennanaikainen sopimus oli purkuehdolla, jonka määritteli kilpailussa menestyminen. Hinta oli jo alusta saakka sidottu varmaksi, joten sopoimukset ovat kasassa nopeasti.

Sopimusmallissani on joustava työn sisltöön liittyvä kuvaus. Tarkoitus on pitää mahdollisuus mm. reittien muutoksiin ja muihin työjärjestelyihin yhdellä urakan alussa tehdyllä sopimuksella. Maksuehtona periaatteen mukaan on 14 vrk. (Tätä kumppanuusmallin versiota olen kehittänyt parin viime vuoden aikana ja se on saanut kohtalaisen hyvän vastaanoton heiltä, joille sitä olen esittänyt)

Seuranta

Talouden seuranta menee kirjanpidon mukaan. Tilikausi on kalenterivuosi. Syynä on asioiden pitämien yksinkertaisena ja helposti hallittavana. Tilikartan ja päivämäärien perusteella voi nykyisistä kirjanpitojärjestelmistä otta sellaisia talouteen liittyviä raportteja kuin suinkin keksii tarvitsevansa. Raportteja voi ajaa milloin hyvänsä ,nehän ovat riittävällä tarkkuudella ajantasaisia jatkuvasti.

Urakan taloutta ennustetaan suhteessa laskentaan ja ennuste tehdään rullaavana 18 kuukauden jaksolle. Sillä vastataan riittävällä tarkkuudella samalla myös mahdolliseen sidosryhmien vaatimaan budjetin esittämiseen. Ennusteesta vastaa työmaan vastaava työnjohtaja.

Urakan toiminnallinen seuranta on karttapohjainen laskentavaiheessa ja tiestökatselmuksissa muokkautuva visuaalinen malli. Siinä näkyy havainnollisesti suunnitelma ja toteutuma. Poikkeamat nousevat esille automaattisesti ja niistä muodostuu malliin täsmennysehdotukset. Malli mahdollistaa sen, että kaikilla on yhteinen näkemys työmaan tilanteesta ja mitään suunniteltua ei jää esimerkiksi lomien tai muiden henkilömuutosten vuoksi hoitamatta.

Perusajatus on, että hyvin suunnitellun työn toteutumien suunnitelman mukaan johtaa itsestään tavoitteeksi asetettuun taloudelliseen tulokseen. Siksi toimintaa pitää ohjata aktiivisesti ja pitää mahdolliset poikkeamat vähäisinä. Tämän seurannan ja ohjauksen vastuu on työnjohtajilla.

Päivystys ja kelinseurannan ennakointiin liittyvät toimet ovat urakkakohtaisesti hoidettavia ja niistä vastaavat urakan työnjohtajat. Omaa muuta urakan henkilökuntaa voi käyttää, mutta vastuu on työnjohdolla. Alihankkijat eivät päivystä palvelusopimuksessa tarkoitetulla tavalla omiin töihinsä liittymättömien asioiden osalta missään tapauksessa.

Työpäällikkö

Urakoissa ei ole roolia työpäällikölle ollenkaan. Toiminnan seurantajärjestelmä mahdollistaa yhteiset palaverit urakoiden välillä. Kaikilla on näkymä, josta voidaan keskustella ja sopimusasiakirjat ovat kommentoituna ja niihin tehdyt urakkakohtaiset mahdolliset muutokset näkyvät oikeilla paikoillaan teksteissä. Oman työmaatoiminnan kehittämiseksi karttapohjaan kirjautuu jatkuvasti täsmentyvä optimiin pyrkivä suunnitelmasisältö.

Tällaisella läpinäkyvällä järjestelmällä voin hoitaa koko taustatukihomman itse. Juju on työmaan vastaavan työnjohtajan osamisessa ja vastuussa sovitusta tekemisestä. Vain pakottavissa asiakassuhteeseen liittyvissä asioissa olen mukana esimerkiksi työmaakokousksissa. Muuten nekin ovat vastaavan työnjohtajan hoidossa.

Mahdollisesti voin rekrytoida ns. ylimääräisen henkilön. Hänen tehtävänään on toimia tarvittaessa pitkäkestoisissa vastaavan työnjohtajan sijaisuuksissa esimerkiksi sairastapauksissa, jotka muutoin aiheuttaisivat työnjohtovajetta. Henkilö tulee myös osallistumaan seuraavien kiinnostavien urakoiden mastokatselmkskiin ja muihin laskentaan liittyviin suunnittelutehtäviin.

Näin

Vastuu työmaalla. Painopiste toiminnan seuraamisessa ja poikkeamien tarkastelussa. Ei kahdenkertaista talousraportointia. Suunniteltua ja joustavaa. Matala organisaatio. Tekniikasta hyöty ja läpinäkyvyys.

Edit 6.5. 2015: kirjoitusvirheitä ja pari selvennystä./MKo

Vähitellen digiin tulee konkretiaa

Ensin tarve, sitten johtamien

Tämä digitalisaatio ja sen mahdollisuudet näyttävät olevan kovassa pöhinässä. (on siinä ii-kirjain)

Siksi minäkin sitä taas hämmenneän.

"Gartnerin ja IDC:n mukaan  vuoteen 2020 mennessä yli seitsemän miljardia ihmistä ja vähintään kolmekynnentä miljardia laitetta ovat tuottaneet 44 biljoonaa gigatavua dataa. 

Se johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa lähes kaikkia ihmisten elämään liittyviä asioita ohjataan tiedolla. Puhutaan digisukupolven syntymisestä 

Vaikka yrityksissä tiedetään, että kaikestä tästä tiedosta olisi mahdollista saada liiketoimintahyötyjä, tuoreen Information Generation: Transforming the Future, Today -tutkimuksen mukaan puolet vastaajista myöntää, ettei heidän yrityksissään tiedetä, mitä pitäisi tehdä."

"Jotta yritykset voisivat mullistaa itse markkinoita sen sijaan, että ne joutuvat hallitsemattomasti mullistuksen kouriin, niiden on osattava seuraavat viisi asiaa:Niiden on ennakoitava uudet mahdollisuudet markkinoilla, oltava läpinäkyviä ja luotettavia sekä innovoitava ketterästi. Lisäksi niiden on toteutettava ainutlaatuisia ja yksilöllisiä kokemuksia sekä toimittava reaaliajassa. " (linkki juttuun)

Muutokseen mukaan

Hallitakseen muutosta mullistumatta hallitsemattomasti yrityksen on:

• ennakoitava mahdollisuudet
• oltava läpinäkyvä ja luotettava
• innovoitava ketterästi
• toteutettava ainutlaatuisia, yksilöllisiä kokemuksia
• toimittava reaaliajassa

Nuo yksilölliset ja ainutlaatuiset kokemukset pitää kohdistua käyttäjiin ja asiakkaisiin. Tarkoittaa, että sisäiseen käyttöön sovellettavat digihankkeet on oltava omalle porukalle haluttavia ja näppäriä.

Onneksi hankkeiden johtamiseen on tulossa ihan kohta piakkoin tuoretta apua. Harmittavasti vain ei juurikaan kukaan ehdi tehdä mitään ennen lomakauden loppua. Eli taitaa tämä vuosi vielä mennä ihmetellessä. Ellei sitten joku vain lähde ketterästi innovoimaan ennakoidessaan mahdollisuuden reaaliajassa...

"ICT Standard Forum julkaisee toukokuussa Tietohallintomallistaan 3. version, joka uutuutena huomioi erityisesti digitalisaation johtamisen parhaat käytännöt erikokoisissa organisaatioissa. Julkaisu ajoittuu Berliinissä järjestettävän Nordic Strategy Forum -tapahtuman yhteyteen 28.-29.5., minkä jälkeen avoimen viitekehyksen malli on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä" (Tässä linkki juttuun)

Varmaan kesällä jonkin kommentin laitan tuosta Tietohallintomallin kolmosversiostakin.

Digiajan kilpailu muuttaa strategisia periaatteita

Strategista pohdintaa alueurakoinnin kilpailusta digiajassa

Seuraan aktiivisesti #digitalist -verkostoa ja muutamia sen jäseniä sosiaalisen median kanavilla. Nyt sain sieltä linkin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa pohditaan yritysjohdon näkökulmasta digitalisaation vaikutuksesta mm. päätöksentekoon ja yrityksen asemaan muuttuvilla markkinoilla yleisemminkin. Tapani mukaan sitten peilaan asioita kunnossapidon linssien läpi.

Artikkelissa ei muuten kovasti puhuta teknologioista vaan siinä keskitytään periaatteisiin ja valintoihin. Artikkeli on englanninkielinen, mutta helppolukuinen. (linkki) Mielestäni kannattaa uhrata hyvinkin aikaa esitettyihin seitsemään kilpailua muuttavaan suuntaukseen ja varsinkin johdon päätettäväksi esitettyihin seikkoihin, niitäkään ei ole kuutta enempää.

"Decision 5: Keep digital businesses separate or integrate them with current nondigital ones?Integrating digital operations directly into physical businesses can create additional value—for example, by providing multichannel capabilities for customers or by helping companies share infrastructure, such as supply-chain networks. However, it can be hard to attract and retain digital talent in a traditional culture, and turf wars between the leaders of the digital and the main business are commonplace. Moreover, different businesses may have clashing views on, say, how to design and implement a multichannel strategy."

Osa tekstistä on tietysti kirjoittajan kulttuuriin sidonnaista, mutta paljon on lähes sellaisenaan käyttökelpoista Suomessakin ja mielestäni myös tuotantoyrityksien toiminnassa. Pääpaino on palveluyritysten muutoksien näkökulman mukaista, joten siksi sopii erinomaisesti alueurakointiinkin. Sehän on palvelutuotantoa parhaimmillaan.

Lukekaa artikkeli. Itselläni se härätti paljon ajatuksia kilpailukyvystä ja varsinkin verkostoitumisesta.

Digitalisaatio on useampitasoista ja epätahtista kehitystä

Yllämainitsemaani artikkeliin viitaten ja paljon ajankohtaista keskustelua muutenkin seuranneena olen tehnyt digitalisaatiosta muutamia havaintoja. Muutamasta olen jossakin jo ehtinyt vänkäämäänkin.

Oma näkemykseni tällä hetkellä asiasta:

• Digitalisaatio ei ole yhtenäinen möykky
• Digitalisaatio kehittyy eri aloilla eri tahtiin
• Digitalisaatio ei ole pelkkä viestintätoimistojen juttu
• Digitalisaatio on paljon muuta kuin some
• Digitalisaatio on muutakin kuin myyntiväline
• Digitalisaatio on enemmän toimintamalli kuin tekniikkaa
• Digitalisaatio ei ole tulossa, se on jo yhteiskunnassa
• Digitalisaatio on jatkuvasti kehittyvä ja yhä uusia aloja koskeva

Lainaan tuohon alle paria kohtaa itewiki.fi sivuilta, missä kerrotaan perusasiaa aiheesta: (linkki)

"Liiketoiminnan digitalisointi tulee nähdä välineenä yrityksen strategisille tavoitteille eikä suinkaan itseisarvona, jota tehdään vain siksi, että se on mahdollista. Yritykselle voi olla jopa vaarallista viehättyä uusien teknologioiden tuomista mahdollisuuksista, jollei niitä pystytä maadoittamaan yrityksen omistajien tahtotilaan."

"Nykyisen liiketoiminnan tehostaminenOperatiivisen toiminnan jatkuva kehittäminen ja tehostaminen on yritystoiminnan kilpailukyvyn säilyttämisen ydinasia. Kehittyneen sensoriikan ja älykkään toiminnanohjauksen avulla päästään tehostamisessa uudelle tasolle. Ajantasaista tapahtuma- ja sensoritietoa hyödyntämällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä seuraavilla osa-alueilla:

• Resurssien käyttöasteen optimointi: 

• Resurssitehokkuuden kasvattaminen hukka-aikaa eliminoimalla: Tiedetään milloin resurssi vapautuu käyttöön ja missä se sijaitsee
• Ennakoiva huolto: Minimoidaan järjestelmien ja laitteistojen käyttökatkot suorittamalla huoltotoimenpiteet ennen komponentien rikkoutumista ja silloin, kun siitä on kokonaistoiminnan kannalta vähiten haittaa
•  Logistiikan optimointi

• Tilaus-toimitusketjun optimointi: Tehdään vain tilaukseen mahdollisimman lähellä asiakkaan edellyttämää toimitusaikaa

• Reitin optimointi: ohjataan kuljetuksia lyhintä/nopeinta reittiä pitkin mahdollisimman täydellä hyötykuormalla

• Pääoman kiertonopeuden kasvattaminen varastoista luopumalla

• Toiminnanohjauksen automatisointi

• Raportoinnin automatisointi: Kerätään tila- ja tapahtumatietoa automaattisesti tietojärjestelmiin

• Toimeenpanon automatisointi: Kun tila- ja tapahtumatiedot ovat saavuttaneet tavoitearvot, voidaan käynnistää seuraava prosessivaihe automaattisesti (esim. tuotantolinjan ohjaus sähköisten tilausten saapumisen mukaan, jos resursseja on käytettävissä)

• Liikevaihdon kasvattaminen kohdistetummalla markkinointiviestinnällä ja myynnillä

Operatiivisen toiminnan kilpailukykyisyys on usein edellytyksenä laajempien digitalisaation mahdollistamien liiketoimintamuutosten toteuttamiselle."

Kolme pointtia kunnossapitoon

1. Nykyisen liiketoiminnan kehittäminen. Digitalisaation tai oikeammin teknologian mahdollistaman uudenlaisen tietovirran automatisoitumisen ja sen tiedon esittämisen myötä on mahdollisuus tehdä tarjoustoiminnasta, toiminnan- ja projektinohjauksesta sujuvampaa.

Tämä sujuvoittamien sisäisenä toimintana ei näy ulospäin kuin laatua parantavana toimintana, muuten se on yrityksen kilpailuetua tuottavaa kehitystä. Muutos vaatii raskasta nykyprosessien kyseenalaistamista ja tekemisen uudelleenajattelua. Esimerkkeinä pitäisin Firan avauksia Lean- ja allianssimalleissa (linkki) sekä Graniittirakennus Kallion työnsuunnittelumallia. (linkki) Ne osoittavat, että uudelleenajattelulla voidaan vaikuttaa tehokkuuteen ja kannattavuuteen.

2. Verkostoituminen ja alihankinnat. Digitalisaatio mahdollistaa nopean etsimisen ja automatiosoidut tarjouskilpailut ja sopimukset. Alihankkijoiden itsensä ylläpitämä resurssipankki sisäisine hintakilpailuineen ja sitovinen sopimuksineen ei ole enää ollenkaan mahdotonta. Resursseille on mahdollista asettaa laatuperusteiset arviotkin.

Resurssipankki voidaan avoimien rajapintojen kautta kytkeä ykköspointin laskenta- ja ohjausjärjestelmään ja sieltä voidaan poimia mm. ammattipätevyydet ja muut alihankinnan sertifikaatit. Mikään ei estä julkaisemasta esimerkiksi RALA-sertifioitujen alihankkijoiden suhdelukua suhteessa kaikkiin aliurakoitsijoihin. Samalla voi esittää keskiarvohintatietoakin, se poistaa epävarmuutta verkoston sisällä.

3. Avoimuus palvelutoiminnassa. Mahdollisuus kertoa tekemisestä ja periaatteista sekä työhön liittyvistä rajoitteista on urakoitsijoilla nykyään lähes käyttämätön etu. Sen avulla vaikutetaan laatunäkemyksiin, hyväksyttävyyteen sekä tietysti houkutellaan osaavia tekijöitä omaan leiriin. Asiakaskin ymmärtäisi ja näkisi laajemmin osaamisen eikä olisi vain työmaakokousten ja HARJAn varressa... siis varassa.

Alihankkijat, kolmannet osapuolet ja kilpailijoiden henkilöstö käyvät jo nytkin melko avointa keskustelua verkossa eri urakoista ja niiden tapahtumista, miksi se joka on ns. homman päällä ei avaa todellisuutta. Toki vedotaan liikesalaisuuksiin ja pörssiyhtiön tiedottamisvastuuseen, mutta paljon muuta voi kertoa. // Vaalikauden aikana usko median mielenkiinnon kohdistubvan vielä nykyistäkin enemmän tiestöasioihin.

Uuden sivuston testaus

Tarjouspyyntöihin liittyvä neuvonta ja vinkkipalsta

Työpäivän eli vapun kunniaksi laitoin tuonne ylapalkkiin uuden sivuston. Kerään sinne ehtiessäni ajankohtaisia infra-alan tarjouspyyntöjä. Pääpaino on kunnossapitoon liittyvissä pyynnöissä, mutta varmaan muutamia infrarakentamisen ja ylläpidonkin töitä tulee näkymään.

Tarjouspyyntöjä selvennän muutamalla sanalla ja pyrin nostamaan niistä esille erikoisuudet tai huomionarvoiset, tavallisuudesta poikkeavat riskit tai mahdollisuudet.

Ilmoitukset tietysti vanhenevat aikoinaan, joten niiden linkit Hankintilmoitukset.fi palveluun käyvät toimimattomiksi. Sen vuoksi kiinnostuneiden kannattaa tulostaa linkkien takaa löytyvät pyynnöt omalle koneelleen tai pilveen vaikka .pdf muodossa.

Hankintailmoitukset.fi Kuva kansallisen hankintailmoituksen otsikoinnista

Ylläoleva pyyntö on nähtävissä voimassaoloaikanaan tässä linkissä: Kuhmon metsäteiden rakentamisen ja peruskorjauksen tarjouspyyntö

Mikä idea?

Ajatuksena on oikeastaan miettiä ja testata palvelutarjontaa tänätyyppiselle palvelulle. Onko tällaiselle esiselvittelylle tarvetta tai mielenkiintoa ja onko tällaista toimintaa mahdollista vielä syventää ja tarkentaa vaikkapa tarjouspyynnöissä vaadittavien suunnitelmien ja toimintakuvausten laatimisen suuntaan?

Tällaista tarjoustoimintaan liittyvää suunnittelu- ja asiakirjapalvelua voisin tarjota kiinnostuneille, kohtuullista korvausta vastaan tietysti.

Esimerkkinä on ollut itewiki.fi/tarjouspynnöt, joka kokoaa digitalisaatioon liittyvät tarjouspyynnöt alan toimijoiden nähtäväksi yhteen paikkaan. Itewikissä ei ole toistaiseksi kommentointia tarjouspyyntöihin liittyen, vaan pelkkä pyyntöjen listaus.