Sain muutaman kysymyksen eilisiin postauksiin liittyen
Kysymykset tulivat taas sähköpostiini.
1) Samasta asiasta kaksi postausta, toinen etusivulla ja toinen laskentavinkeissä. Miksi noin? MKo: näkökulma on eri. Etusivulla on yleisemmän tason ja johtamisen näkökulmaa ja laskentavinkeissä on kannattavuus- ja laskelmanäkökulmaa ja sen tekoon liittyvää.
Muutenkin tämän blogiston rakenne alkaa muotoutua siten, että eri sivustoilla on eri asiakokonaisuutta:
- Uutiset eli etusivu kertoo yleistä ja ns. ylätason asiaa
- Laskentavinkit ovat laskentaan, kannattavuuteen ja sen seurantaan liittyvää
- Urakan pomo on työmaan johtamiseen ja varsinaiseen yksittäiseen urakkaan liittyvää
- Uutena aloitin Tarjouspyyntöjä sivun, siinä on erikoisempia tarjouspyyntöjä lyhyesti kommentoituna.
2) Montako kuorma-autoa urakassasi olisi? MKo: Omia ei yhtään. Ne ovat kaikki saatavilla vapailta maarkkinoilta. Oma henkilöstöä liikkuu kevyemmällä kalustolla tehden niitä töitä, joissa lisäarvon tuottaminen on kannattavinta.
3) Maksaisitko palkkaa paljonkin? MKo: En paljon, mutta keskipalkkoihin nähden vastaavalle +8%, työnjohtajille +5% ja työntekijöille +5%. Lisäksi mietin, että suunnittelubudjetin alittavasta osasta 30 jakaantuu työnjohdolle ja 25 työntekijöille. Sehän jättää talolle kuitenkin alkuperäisen katteen ja tästä lisäksi 45%. Euromääräistä ylärajaa palkkiolla ei ole.
4) Miksi kerrot nämä kaikille, nythän näitä voi käyttää kuka tahansa? MKo: Miksi en kertoisi? Urakan toteussuunnitelma, joka on laskentamallin taustalla on täysin oma suunnitelmani eikä sen periaate tässä "liikaa" paljastu. Ja paljastuessaankin en usko sitä helposti nykyisten toimijoiden pystyvän hyödyntämään. Muutosvastarinta ja organisaatiopaine tekevät sen mahdottomaksi. Lisäksi taustalla oleva teknologia on karkeaa ja moniosaista, joten valmiutta muilla ei siltäkään osin ole vielä pitkään aikaan.
Onnistuakseen tässä, pitää päästä tekemään aivan puhtaalta pöydältä. Jokin isompi toimija voi esimerkiksi lähteä alkavia urakoitaan miettimään uusiksi aivan alusta lähtien ja aivan erillisellä porukalla. Silloin muuten selviäsi tuottavuuserotkin, kun saisi verrata rinnakkaisryhmien tekemiseen.
Nyt tämän kevään kilpailu on ohi ja näiden urakoiden osalta on myöhäistä tehdä pilotoivaa muutosta. Ensi keväälle kerkiää kyllä, mutta se pitäisi aloittaa pohjustamisella eli urakoiden kiinnostavuuden priorisoinnilla hetinmiten.
Noista syistä johtuen uskallan kertoa. Lisäksi tietysti se kokemukseen perustuva havainto, että helppo on ottaa ismit ja termit pinnalliseen käyttöön. Niillä vain ei pitkälle pärjää, jos sisältöä ei ole ymmärretty ja pystytä systemaattisesti soveltamaan omaan tekemiseen joka tasolla.
Alueurakoinnissa on käynyt huonosti mm. tiimitoimintamallille, alihankintakumppanuudelle, asiakaslähtöisyydelle, palkkiomalleille, soratienhoitokehitykselle, kelikeskusidealle, Lean-ajattelulle ja monelle muulle. Otetaan kuoret ja muutetaan toimimattomaksi sekoitukseksi. Vain nimi käytetään, mutta hyöty jää saavuttamatta.
Huumoria
On yleisesti todettu, että toimimattomaan ismiin syyllinen on konsultti. Hän jättää tekemättä yrityksen tehtäviin kuuluvat osat.
Organisaatioanarkistin teksti on muuten aika hauska ja melkein aiheeseenkin liittyvä. (linkki)
Organisaatioanarkistin teksti on muuten aika hauska ja melkein aiheeseenkin liittyvä. (linkki)
"Jos tavoitteet ja organisaatiokaaviot muuttuvat kvartaali- tai vuosisykleissä, on kysymys muutoksesta. Jos taas johto osaa kommunikoida tavoitehorisontin jatkuvasta elämisestä ja siitä, että yrityksen pärjääminen markkinassa on kiinni kyvystä vastata tähän, puhutaan ketteryydestä. Kokemusperäisesti muutos on pelottavaa, ketteryys ylivoimaa, jota muut pelkäävät"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti