3. toukokuuta 2015

Digiajan kilpailu muuttaa strategisia periaatteita

Strategista pohdintaa alueurakoinnin kilpailusta digiajassa

Seuraan aktiivisesti #digitalist -verkostoa ja muutamia sen jäseniä sosiaalisen median kanavilla. Nyt sain sieltä linkin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa pohditaan yritysjohdon näkökulmasta digitalisaation vaikutuksesta mm. päätöksentekoon ja yrityksen asemaan muuttuvilla markkinoilla yleisemminkin. Tapani mukaan sitten peilaan asioita kunnossapidon linssien läpi.

Artikkelissa ei muuten kovasti puhuta teknologioista vaan siinä keskitytään periaatteisiin ja valintoihin. Artikkeli on englanninkielinen, mutta helppolukuinen. (linkki) Mielestäni kannattaa uhrata hyvinkin aikaa esitettyihin seitsemään kilpailua muuttavaan suuntaukseen ja varsinkin johdon päätettäväksi esitettyihin seikkoihin, niitäkään ei ole kuutta enempää.

"Decision 5: Keep digital businesses separate or integrate them with current nondigital ones?Integrating digital operations directly into physical businesses can create additional value—for example, by providing multichannel capabilities for customers or by helping companies share infrastructure, such as supply-chain networks. However, it can be hard to attract and retain digital talent in a traditional culture, and turf wars between the leaders of the digital and the main business are commonplace. Moreover, different businesses may have clashing views on, say, how to design and implement a multichannel strategy."

Osa tekstistä on tietysti kirjoittajan kulttuuriin sidonnaista, mutta paljon on lähes sellaisenaan käyttökelpoista Suomessakin ja mielestäni myös tuotantoyrityksien toiminnassa. Pääpaino on palveluyritysten muutoksien näkökulman mukaista, joten siksi sopii erinomaisesti alueurakointiinkin. Sehän on palvelutuotantoa parhaimmillaan.

Lukekaa artikkeli. Itselläni se härätti paljon ajatuksia kilpailukyvystä ja varsinkin verkostoitumisesta.

Digitalisaatio on useampitasoista ja epätahtista kehitystä

Yllämainitsemaani artikkeliin viitaten ja paljon ajankohtaista keskustelua muutenkin seuranneena olen tehnyt digitalisaatiosta muutamia havaintoja. Muutamasta olen jossakin jo ehtinyt vänkäämäänkin.
Oma näkemykseni tällä hetkellä asiasta:
  • Digitalisaatio ei ole yhtenäinen möykky
  • Digitalisaatio kehittyy eri aloilla eri tahtiin
  • Digitalisaatio ei ole pelkkä viestintätoimistojen juttu
  • Digitalisaatio on paljon muuta kuin some
  • Digitalisaatio on muutakin kuin myyntiväline
  • Digitalisaatio on enemmän toimintamalli kuin tekniikkaa
  • Digitalisaatio ei ole tulossa, se on jo yhteiskunnassa
  • Digitalisaatio on jatkuvasti kehittyvä ja yhä uusia aloja koskeva

Lainaan tuohon alle paria kohtaa itewiki.fi sivuilta, missä kerrotaan perusasiaa aiheesta: (linkki)

"Liiketoiminnan digitalisointi tulee nähdä välineenä yrityksen strategisille tavoitteille eikä suinkaan itseisarvona, jota tehdään vain siksi, että se on mahdollista. Yritykselle voi olla jopa vaarallista viehättyä uusien teknologioiden tuomista mahdollisuuksista, jollei niitä pystytä maadoittamaan yrityksen omistajien tahtotilaan."
"Nykyisen liiketoiminnan tehostaminenOperatiivisen toiminnan jatkuva kehittäminen ja tehostaminen on yritystoiminnan kilpailukyvyn säilyttämisen ydinasia. Kehittyneen sensoriikan ja älykkään toiminnanohjauksen avulla päästään tehostamisessa uudelle tasolle. Ajantasaista tapahtuma- ja sensoritietoa hyödyntämällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä seuraavilla osa-alueilla:
  • Resurssien käyttöasteen optimointi: 
    • Resurssitehokkuuden kasvattaminen hukka-aikaa eliminoimalla: Tiedetään milloin resurssi vapautuu käyttöön ja missä se sijaitsee
    • Ennakoiva huolto: Minimoidaan järjestelmien ja laitteistojen käyttökatkot suorittamalla huoltotoimenpiteet ennen komponentien rikkoutumista ja silloin, kun siitä on kokonaistoiminnan kannalta vähiten haittaa
  •  Logistiikan optimointi
    • Tilaus-toimitusketjun optimointi: Tehdään vain tilaukseen mahdollisimman lähellä asiakkaan edellyttämää toimitusaikaa
    • Reitin optimointi: ohjataan kuljetuksia lyhintä/nopeinta reittiä pitkin mahdollisimman täydellä hyötykuormalla
    • Pääoman kiertonopeuden kasvattaminen varastoista luopumalla
  • Toiminnanohjauksen automatisointi
    • Raportoinnin automatisointi: Kerätään tila- ja tapahtumatietoa automaattisesti tietojärjestelmiin
    • Toimeenpanon automatisointi: Kun tila- ja tapahtumatiedot ovat saavuttaneet tavoitearvot, voidaan käynnistää seuraava prosessivaihe automaattisesti (esim. tuotantolinjan ohjaus sähköisten tilausten saapumisen mukaan, jos resursseja on käytettävissä)
  • Liikevaihdon kasvattaminen kohdistetummalla markkinointiviestinnällä ja myynnillä
Operatiivisen toiminnan kilpailukykyisyys on usein edellytyksenä laajempien digitalisaation mahdollistamien liiketoimintamuutosten toteuttamiselle."

Kolme pointtia kunnossapitoon

1. Nykyisen liiketoiminnan kehittäminen. Digitalisaation tai oikeammin teknologian mahdollistaman uudenlaisen tietovirran automatisoitumisen ja sen tiedon esittämisen myötä on mahdollisuus tehdä tarjoustoiminnasta, toiminnan- ja projektinohjauksesta sujuvampaa.

Tämä sujuvoittamien sisäisenä toimintana ei näy ulospäin kuin laatua parantavana toimintana, muuten se on yrityksen kilpailuetua tuottavaa kehitystä. Muutos vaatii raskasta nykyprosessien kyseenalaistamista ja tekemisen uudelleenajattelua. Esimerkkeinä pitäisin Firan avauksia Lean- ja allianssimalleissa (linkki) sekä Graniittirakennus Kallion työnsuunnittelumallia. (linkki) Ne osoittavat, että uudelleenajattelulla voidaan vaikuttaa tehokkuuteen ja kannattavuuteen.

2. Verkostoituminen ja alihankinnat. Digitalisaatio mahdollistaa nopean etsimisen ja automatiosoidut tarjouskilpailut ja sopimukset. Alihankkijoiden itsensä ylläpitämä resurssipankki sisäisine hintakilpailuineen ja sitovinen sopimuksineen ei ole enää ollenkaan mahdotonta. Resursseille on mahdollista asettaa laatuperusteiset arviotkin.

Resurssipankki voidaan avoimien rajapintojen kautta kytkeä ykköspointin laskenta- ja ohjausjärjestelmään ja sieltä voidaan poimia mm. ammattipätevyydet ja muut alihankinnan sertifikaatit. Mikään ei estä julkaisemasta esimerkiksi RALA-sertifioitujen alihankkijoiden suhdelukua suhteessa kaikkiin aliurakoitsijoihin. Samalla voi esittää keskiarvohintatietoakin, se poistaa epävarmuutta verkoston sisällä.

3. Avoimuus palvelutoiminnassa. Mahdollisuus kertoa tekemisestä ja periaatteista sekä työhön liittyvistä rajoitteista on urakoitsijoilla nykyään lähes käyttämätön etu. Sen avulla vaikutetaan laatunäkemyksiin, hyväksyttävyyteen sekä tietysti houkutellaan osaavia tekijöitä omaan leiriin. Asiakaskin ymmärtäisi ja näkisi laajemmin osaamisen eikä olisi vain työmaakokousten ja HARJAn varressa... siis varassa.

Alihankkijat, kolmannet osapuolet ja kilpailijoiden henkilöstö käyvät jo nytkin melko avointa keskustelua verkossa eri urakoista ja niiden tapahtumista, miksi se joka on ns. homman päällä ei avaa todellisuutta. Toki vedotaan liikesalaisuuksiin ja pörssiyhtiön tiedottamisvastuuseen, mutta paljon muuta voi kertoa. // Vaalikauden aikana usko median mielenkiinnon kohdistubvan vielä nykyistäkin enemmän tiestöasioihin.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti