Projektiennustaminen sakkaa?
"Konsernin liikevaihdosta tulee 46 prosenttia talotekniikkaprojekteista ja loput talotekniikan huollosta ja kunnossapidosta. Erityisesti projektiliiketoiminta on ollut suurennuslasin alla. Konsernissa on käyty läpi sen kaikki projektit ja arvioitu heikosti kannattavien projektien kustannusarvioita ja varauksia"
Samanlaista tarinaa hieman eri sanoin on tänään ollut muissakin talousuutisissa yhtiön osavuosikatsauksen julkistamisen vuoksi. Mainitaan projektien läpikäynti ja heikosti kannattavien projektien kustannusarvioiden ja varausten uudelleenarviointi. Karmeasti sanottu.
Mielestäni tuolla tarkoitetaan, että etsitään kannattamattomat keikat. Selvitetään syyt heikolle menestykselle ja tehdään projektin loppua koskeva mahdollisimman todenmukainen arvio kustannuksita ja tuotoista. Leikataan siis ennuteista ylioptimismi pois. Näin saadaan talousluvut kohdilleen eikä jatkossa tule ennustamattomia tulosheikennyksiä.
Kannattavuuden oikaisemiseksi mietitään mahdolliset korjaavat ohjaustoimet, joita voi olla esimerkiksi alihankintamuutokset ja samoille resursseille sopivat lisämyyntikohteet. Tässä kohtaa epäeettisesti toimivat yritykset pohtivat myös voidaanko jotakin jättää tekemättä asiakkaan huomaamatta.
Caverionilla on samassa yhteydessä selkeytetty johtamista ja karsittu projektitoimistojen määrää eli vastuuhenkilöitä on ylempää vähennetty, jolloin raportointi on vähemmän henkilöstä riippuvaista.
Perusidealtaan Caverionin rakenne on samanlainen kuin usealla infra-alan toimijallakin. On projektitoimintaa ja kunnosspitoa. Projektitoiminta tarkoittaa rakentamistyyppistä, lyhytkestoisempaa toimintaa ja kunnosspito on sitten sitä pitkäkestoista peruskassavirtaa tahkoavaa tekemistä.
Monesti toimijat käyttävät myös kunnossapitohankkeistaan projektinimitystä. Periaatteessa se on oikein, vaikka voidaan väitellä onko palveluluotoinen tekeminen projeksi, koska sen lopputuloksena ei monesti ole mitään realistista, käteenjäävää, tuotetta. Toki aika- ja resurssielementit ovat olemassa.
Tämä projektien haltuunotto sopii tämän bloginkin aihepiiriin aika hyvin. Monesti projektitoiminnan kireä kilpailu tai siihen liittyvät epäonnistumiset so. heikosti kannattavat projektit aiheuttavat painetta kunnossapidon onnistumiselle. Onnistuminen koostuu myynti- ja tarjoustoiminnan osaamisesta, hyvästä työnsuunnittelusta, selkeästä toteutuksesta ja rehellisestä seurannasta.
Alueurakoiden pitkäkestoisissa sopimuksissa on helppo tuudittautua pitkään kalenteriaikaan ja kuvitella, että heikommin alkanut hanke korjaantuu ajan myötä. Näin ei yleensä käy ellei tehdä mitään ohjaustoimia. Esimerkiksi ensimmäisenä vuotena syntynyt tappio on todella vaikea ottaa kiinni jäljelläolevina vuosina siten, että saavutetaan koko urakan kohtuullinen tulos.
Karkeana numeroesimerkkinä ajatellaan, että tavoite on 10% ja ensimmäinen vuosi on nollatulos. Tämä tarkoittaa neljälle jäljelläolevalle vuodelle tavoitteeksi vajaata 13%, että kokonaisuus olisi ehjä. Ellei tehdä ohjaustoimia ensimmäisen vuoden tuloksen perusteella ei ole mitään syytä ennustaa 10 % onnistumista lopputulokseksi. Sopimukseen mahdollisesti sisältyvä indekstitarkistus ei kata muodustuvaa kateaukkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti