Alueurakoiden seurantajärjestelmistä

Alueurakoissa seurataan

Tienhoito on monimutkainen palapeli, jossa on liikkuviakin osia. Tätä varten on sopimuksissa edellytetty, että urakoitsija seuraa tekemisiään reaaliaikaisesti ja siten, että tilaajallakin on mahdollisuus päästä seurantatietoa lukemaan.

Ns. reaaliaikaisen paikkatietoon perustuvan seurannan lisäksi tienhoidossa on käytössä useita muitakin järjestelmiä. Osa on hyödyksi ja osa on lähes pelkästään aikaa viemässä. Hyödyllisistä voisin mainita tiesääasemien tietojärjestelmän ja aikaa vievistä erilaiset erilliset exeliin väännettävät seuranta- ja koontilomakkeet.

Urakoitsija käyttää eri järjestelmistä saamaansa tietoa omassa toiminnaohjauksessaan ja työnsuunnitttelussaan selkä raportoidessaan työaika- ja määrätietoja.

Löysin hyvän ja selkeän opinnäytetyön aiheesta. Kannattaa lukea ja miettiä ratkaisuja ja työmaan toimesta mahdollisia parannusehdotuksia omiin toiminta- ja käyttötapoihinsa. Niillä voi tehdä elämänsä työmaalla paljon helpommaksi, kuin kustannuspaineessa muuten olisi mahdoillista.

Opinnäytetyössään Tuomas Hongell päätyy esittämään työnjohdolle ajoneuvoon mukaan tablettia. Siinä olisi KUNTO-sovellus, LIITO-viestien luku kuittauksineen sekä kelitietoihin pääsy. Eli mobiilidatayhteys pitäisi olla.

Tiestötarkastusten reittioptmoinnin hyötyä en näe niin suurena kustannuksia säästävänä, että sillä olisi käytännön merkitystä. Sen sijaan tilaajan edustajan haastattelu liitteessä  on mielenkiintoisen ehdotuksen sisältävä. Työnjohtajan ja valvojan kuukausittainen yhteiskierros tiestöllä.

Yhteiskierros helpottaisi tilaajan ja urakoitsijan välistä keskustelua, koska siinä oppisivat osapuolet toistensa tavan arvioida ja havaita asioita, jolloin muodostusi yhteisymmärrys ja ns. yhteinen kieli ja silmien kalibrointi. Lisäetuna on se aluevastaava Mikael Roihan mainitsema ajallinen säästö. Nimittäin toisen osapuolen ajo yhteisosuudelta jäisi pois. Se kattaisi tuon optimointihyödyn ilman optimointisuunnittelua.