Mistä tiedät, että hommasi toimii

Kaverin kysymyksen herättämänä pohdintaa prosessin onnistumisen arvioinnista.

Mittareiden määrittely ratkaisee tuloksen

Vanhan sanonnan mukaan saat sen tuloksen mitä mittaat. Sanonta on lähtöisin tavoitejohtamisoppien aikakaudelta, mutta silti se on vieläkin käyttökelpoinen. Variaatiossa puhutaan myös ettei voi johtaa ellei voi mitata, sekin on hyvin sanottu.

Työskenneltäessä systemaattisesti johtaen kohti asetettuja tavoitteita pitää joskain pystyä näkemään tehdäänkö oikeita asioita järkevästi ja oikein. Tätä arviointia varten toimintaan pitää kytkeä erilaisia mittareita. Yleensä ne liiketoiminnoissa ovat numeraalisia ja höyrypainetuotannossa ihan fyysisiäkin mittarikojeita.

Mitä ja missä mitataan

Olennaista mittareissa on niiden paikka ja se mitä ne mittaavat. Otan esimerkin liikenteestä: tienpätkä, jossa on puolivälissä erkaneva liittymä. Mittaat jälkimmäisen puolikkaan puolivälissä raskaanliikenteen määrää. Tavoitteenasi on selvittää koko tien rakenteenparantamista varten rakaeenmitoituksen lähtötietoja. Tuloksenasi on neljä rekkaa vuorokaudessa, mittasit koko kuukauden. Päädyt valitsemaan kevyen rakenneratkaisun, koska raskaan liikenteen osuus on pieni. Tien alkupäässä rekkaliikennettä oli kyllä kymmenkertainen määrä, mutta se kääntyi puolivälissä pois ja henkilöautoliikennettäkin koko tiellä oli 800 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Mittasit väärässä paikassa ja vain osaa asiaan vaikuttavista seikoista. Sinänsä raskaan likenteen mittaaminen on oikein, kun mietitään tavoitetta. Nyt se vain johti väärään lopputulokseen.

Voit hahmotella asiaa miettimällä:

• Mitä haluat tavoitella
• Mitä tekemällä tavoite toteutuu
• Miten tekeminen pitää onnistua, että tavoite toteutuu
• Missä kohtaa tekemistä onnistuminen on tärkeintä
• Mikä tärkeimmässä kohdassa osoittaa onnistumisen

Sopii myös kunnossapitoon

Malli toimii myös kunnossapidon kannattavuuden ja laaduntuoton mittarien määrittelyssä paremmin kuin nykymittarit, jotka ohjaavat lähes pelkästään taloudellisen lopputuloksen maksimointiin ja siksi seurataankin yleensä vain katetta sen helppouden vuoksi. Se yleensä johtaa helposti vinoutumaan, jossa metsästetään kustannuksia laadun unohtuessa.
Ylläolevien kysymysten perusteella voidaan luoda mittarit, jotka ovat konkreettisesti toiminnan tehokkuuteen ja laatuun liittyviä. Lisäksi ne toimivat ennakoivina indikaattoreina kehityksen seurannassa, myös taloudellisen seurannan, kertoen suunnan muuttumisesta pitkän aikavälin tarkastelussa.

Onnistuneissa mittareissa tarkastellaan tekemisen näkökulmasta ja mitataan palvelutuotannon tehokkuutta ikäänkuin aiheuttamisperusteisesti. Lähdetäänkin arvioimaan numeroiden takana olevaa tekemistä. Sieltä löytyy pisteet, jotka osoittavat onnistumisen paljon tarkemmin, kuin yleisemmin nykyään käytetyt tunnusluvut. Ja niillä mittareilla on suora vaikutus tulokseenkin.

Eikä tässä vielä kaikki... 

Mittarit ovat kohtuullisen vaivattomasti laadittavissa olemassaolevista tietovirroista, joita kunnossapitourakoinnin aikana syntyy, joten niiden käyttämisestä ja hyödyntämisestä aiheutuva lisävaiva on olematon.

Moraalisena pohdiskeluna voi miettiä mittareiden tasoille ja sijainnille asetettavia tavoitetta kahdelta suunnalta:

• haluanko mitata niin, että voin osoittaa hyvän henkilökohtaisen tuloksen
• haluanko mitata yrityksen ja urakan onnistumista

Toisen täpän painottuessa ensimmäinenkin toteutuu, mutta ensimmäistä painottaen jälkimminen yleensä ei.

Jätän tahallani tarkemmat esimerkit kertomatta. Joudut itse meittimään mitä tavoittelet ja missä kohtaa kannattaa mitata. Älä kuitenkaan sorru näpertelyyn, tärkeitä mittareita ja mittarin paikkoja ei oikeasti ole montaa eli alle kymmenellä sinunkin pitää pärjätä, mutta niitä on kyllä muitakin kuin kate, suolamäärä, aurauslähdöt ja tiekilometrikustannus.