Havaintoja, ajatuksia

Tienhoidon kilpailutuksen herättämää

Olen lueskellut näitä kevään kisoihin liittyviä tarjouspyyntöasioita läpi. Huvikseni ja melko vapaalla mielllä. Muutamia omasta mielestäni erikoisia ja mielenkiintoisia asioita on tarttunut ajatuksiini.

Juvan novelli

Juva on ehkä olemustaan erikoisempi urakka. Syksyn urakoitsijaseminaarissa korostettiin, että Juvalla kokeillaan aitoa laatuvastuu-urakointia, jossa urakoitsijan keinoja toteutuksen suhteen ei sidota.

Siksi siellä painotetaan tarkempaa raportointia ja erilaisia suunnitelmia. Annetaan urakoitsijan sitoa itse omilla suunnitelmillaan itsensä. Saa sitten nähdä esimerkiksi käärmeenä pyssyyn ajetun soratien uuden hoito-ohjeen vaikutus siellä paikanpäällä suhteessa urakoitsijoiden vapaisiin keinoihin... Sorateiden hoidossa on paljon  mahdollista saavuttaa menetelmäkehityksen kautta tehokkuutta. Ja tienkäyttäjäkokemukseen parempana laatuna näkyvää.

Romaanista novellimittaa kohti

Iso asia on alustavalle Toiminta- ja laatusuunnitelmalle annettu 30 sivun rajoitus pituuteen. Se tarkoittaa tietysti, että nykyihmisen, joka on oppinut Seiska-lehden kuvatekstimaisiin lyhyisiin kirjoituksiin, pääsee helpolla arvioidessaan. Paljon enemmän se rassaa suunnitelman kirjoittajia. Pitää typistää ne kilojen painoiset romaanit tiiviiseen ja silti helposti ymmärrettävään muotoon. Keskittyä vain urakkakohtaisesti oleelliseen. Ja paperit vaikuttavat tarjouksen menestymiseenkin pikkuisen.

Joku varmaan silti tarjoaa tiukalla hinnalla hakemattakaan kehitysnäkökulmaa tai parempaa laatuunpanostamista. Hintakilpailuperinne ja vanha toimintatapa on jo kulttuurina niin vahva, että kuulemani mukaan jopa Espoon hoidonjohtourakoinnin pilotti on kääntymässä perinteisti toteutetun suuntaiseksi.

Suunnittelu?

Urakoitsijalta edellytetään enemmän suunnittelua ja tarkkuutta raportoinnissaan. Asia, joka on sinänsä vanhastaan tuttu, siis suunnittelu, tulee varmasti muutamia toimijoita haastamaan. Juvan urakassa on mahdollisuus tehdä suunnittelulla ja annetuilla "vapailla käsillä" jotakin erilaista ja löytää tuottavampia tapoja kunnossapitoon.

Tällaisen urakan toteuttamien pitäisi olla urakoitsjoillakin aivan erillisenä projektina. Uudistuhenkiset vetäjät ja heillä lupa kokeilla. Eikä tilaajaakaan saa päästää helpolla. Aluevastaavan pitää olla pilotin hengessä mukana ja myös nähdä urakka aitona pilottina.

Raportointi ja seuranta

Syksyllä alkavissa urakoissa on hieman täsmennetty vaatimuksia reaaliaikaseuran ja siitä nousevan raportoinnin suhteen. Tultu ikäänkuin nykypäivää kohti ja samalla tehty vaatimusten kuvauksista niin selkeitä, että aloittelevampikin urakoitsija pystyy tilaajavaatimusten osalta määrittelemään tarpeen järjestelmälleen.

Urakoitsijalla voi olla jotakin muutettavaa aikaisempaan kertoessaan seuranta- ja raportointimallinsa toimintaperiaatetta tarjousvaiheen suunnitelmissaan. Uudet vaatimukset ja niihin vastaaminenhan ovat urakoitsijaa sitovina kerrottava nyt keväällä, mutta niitä voi kyllä tarkentaa kesän aikana tarkennetussa suunnitelmassa.

Kaksi muutoksen syksyä

Erityisesti nyt näissä tarjousesityksissä kannattaa pohtia jo valmiiiksi seuraavan syksyn lisäystä. Vaikkakin pieni asia, mutta kiusallinen. HARJA-järjestelmä tulee tilaajan käyttöön lokuun 2016 alusta ja siihen urakoitsijoiden järjestelmissä oltava valmiina rajapinta.

Helpoimmalla päässee tarjousvaiheessa, kun mainitsee, että aloitettavan urakan seurantajärjestelmän rajapinnoissa on huomioitu seuraavan syksyn rajapintayhteys HARJAan. Rajapintaahan ei tarvitse toteutttaa kuin vuoden päästä, mutta silloin se tulee muutoksena uskoakseni kaikkiin urakoihin. 

Virtain hybridi

Virtain urakka on rakenteeltaan mielenkiintoinen. Itse näkisin sen hyvin soveltuvan alueurakointiin. Myös urakoitsijan näkökulmasta, koska monellakaan ei ole enää juurikaan omia resursseja. Tilaajan ymmärrystä urakan kustannuksiin ja alihankintojen sopimusrakenteeseenhan se lisää varmasti.

Urakoiden pilkkominen tulevaisuutta?

Jatkossa, kunhan julkisten hankintojen uudistuva lainsäädäntö on saatu viilattua kansallisten pykälienkin osalta kuntoon, tässä voi olla jopa siemen alueurakoiden pilkkomiseen. Olisikin siis erikseen talvihoitourakka ja erikseen kesähoito. Ehkä jollakin allianssimausteella lisätään rajakohtien yhteensovittamista ja mahdollisia eri urakoitsijoiden toimintoja. Osa tehtävistähän menee väkisinkin ajallisesti päällekkäin. 

HJU-malli alueurakoissa roolittaa uusiksi

En pidä alueurakoinnin rakenteen ja sopimushallinnan muuttumista ylivoimaisen vaikeana enkä mahdottomana ollenkaan. HJU-mallihan ei varsinaisesti estä pilkkomista nykyiselläänkään vaan se on siinä jo hankintasuunnittelussa ajatuksena sisällä. Nykyisenkaltainen tilaajan rooli ja toiminta muuttunee enemmän ylätasolle ja hoidonjohtourakoitsija toimii sopimuksensa mukaan lähellä tilaavampaa roolia.