Toiminta- ja laatusuunnitelma, osa 2.1 jatkoa

Lähtöpisteet ja varastot

Tämän kanssa pitääkin olla tarkkana. Siksi erillään ja itsenäisenä postauksena.

""2.1.2          Lähtöpisteet ja varastot

Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelmassa tulee kuvata urakan toteuttamisen tarpeisiin suunnitellut lähtöpisteet ja varastot sekä näiden ympäristökelpoisuus. Kuvauksessa tulee käyttää ainakin seuraavia pääkuvauskohteita:

-       kaluston huolto- ja säilytystilat

-       suolan (talvi ja kesä), suolaliuoksen, hiekoitushiekan, murskeiden sekä paikkausmateriaalien varastointitilat / -alueet

-       mahdolliset poltto- ja voiteluainevarastot

-       muut varastotilat (esim. liikenteen ohjauslaitteet yms.)

-       työmaan toimistotilat (esim. toiminnan johtaminen yms.)

-       maa-ainesalueiden käyttö""

Miinanraivausta

Kun olet tehnyt resurssimitoituksen, jossa olet perustellut kaluston määrän ja kapasiteetin kautta niiden määrällisen riittävyyden, niin tässä lähtöpisteiden kuvaamisessa on sitten miina.

Urakoitsijan pitää olla tarkkana ja miettiä kalustonsa lähtöpisteiden ja kalustolle aikomiensa hoitoalueiden sijaintien suhdetta. Toimenpideaikaa syö lähtöpisteiden ja työalueiden välinen siirtoajo. Siksi tätä seikkaa tilaajakin tarkastelee.

Joskus on käynyt, että kaluston määrällinen mitoitus on todella tiukka ja sitten vielä lähtöpaikat ovat sijainniltaan kaukana. Silloin tulee tietysti tarjouksen arvioinnissa vähemmän pisteitä, mutta myös ko. tilanne voi johtaa koko tarjouksen hylkäämiseenkin, mikäli urakoitsija ei pysty osoittamaan myös siirtoajat huomioiden pysyvänsä toimenpideajassa suunnittelemallaan kalustomäärällä.

Edellisen postauksen (linkki)maininta sopimuksenaikaisesta urakan toiminnan optimoinnista on tässäkin kohtaa merkityksellinen. Tilaajan pitää sallia urakoitsijan muuttaa tarjousvaiheessa ilmoittamiaan lähtöpisteitä paremmin toimintaan sopiviksi ilman, että siitä seuraa mitään dramaattisia spekulointeja. Kyse on tässäkin myötävaikuttamisvelvoitteesta laatutason saavuttamiseksi.

Alihankkijan lähtöpisteet

Alihankkijoiden kanssa laaditut varmat esisuunnitekmat varmistavat myös työnaikaisen onnistumisen, silloin lähtöpaikat ovat todellisemmin tiedossa. Yleensäkin kannattaa kuvauksessa mainita, jos tukeutuu muissakin varastoissa alihankkijan hallinnassa oleviin alueisiin ja varastoihin.

Ympäristöluvanalaiset alueiden käytöt on syytä myös tarkastella hyvin. Suolavarastot ja maa-ainesten käyttäminen ovat niistä tärkeimmät, ehkä myös ojitusmaiden läjittämisen huomioiminen tässä on aiheellista.

Työmaan toimiston sijainti

Urakka-alueella sijaitseva vuokratalo/-asunto, parakki... Käypäisiä ratkaisuja, kunhan netti toimii. Muutoin ei kannata kovin kultanuppisia vesikalusteita jäädä vatvomaan. Huomioitava, että omaakin kalustoa käytettäessä toimisto ja lähtöpisteet/varastot voivat olla eri tontilla ja osoitteissa. Tiestöllä tapahtuvaa toimintaa ei kuitenkaan pysty näkemään pelkästään ikkunasta.

Äkillisissä hoitotöissä tarvittavat ja tilaajan määrittelemä ns. liikennemerkkien nyrkkivarasto sijaitsee luonnollisesti jossakin keskeisessä lähtöpisteessä urakan alueella, mutta isompi liikentenohjauslaitteiden varasto voi olla mielestäni jo vaikka viereisen urakan kanssa yhteinen, jos etäisyys on alle 150 kilometriä. Matka on vielä siedettävä toiminnan varmistamisen kannalta.