Kehitys kehittyy

Välimietteitä tulevista alueurakoista

Meinattelin olla loppuviikon vaiti tieasioista ja keskittyä viestinnän ja asuntokaupan digitalisoinnin kiemuroihin. Niin meinasin, mutta sitten YLEn uutissa SKAL nosti lausunnollaan (linkki) esille asian, johon jo Liikenneviraston asiakirjoissakin on varaumana viittaus. (linkki)

"Ammattikuljettajien mukaan tilanne kohentuisi urakoiden läpinäkyvyyden ja valvonnan lisäämisellä, sekä sanktioiden tiukentamisella." (SKAL)

"UO/ 3.1 Ajantasainen raportointi 9 Urakoitsijan ajantasaiseen seurantajärjestelmään tulee antaa käyttöoikeus tilaajan määrittelemille tilaajan henkilöille sekä mahdollisille ulkopuolisille pistokoevalvojille. Tilaajan niin erikseen vaatiessa ajantasaisen seurantajärjestelmän tiedot tulee luovuttaa ilman eri korvausta myös julkisille web-sivuille, jonne tuotettavan tiedon ja näkymien sisällöistä sovitaan urakan aikana. " (LiVi)

"OHJE: * Jos ajantasaisen järjestelmän tietoja näytetään julkisesti, niin toimenpiteissä ei tarvitse näkyä ajoneuvojen yksilöiviä tietoja (voi olla erilliset profiilit/roolit tienkäyttäjille)." LiVi 

"Urakoitsijan tulee tehdä proaktiivista viestintää ympäri hoitovuoden alueurakkaan kuuluvista töistä" (ELYn esityksiä urakoittain (linkki).

Uusien urakoiden asiapapereissa  on otettu jo huomioon toiminnan läpinäkyvyyden lisääntyminen tienhoitourakoissa. Asiaan on otettu kantaa reaaliaikaseurannan ja raportoinnin näkökulman mahdollisuuksien kautta sekä urakoitsjalle kohdistettuun tiedottamisvelvollisuuteen.

Digitalisointi mahdollistaa läpinäkyvyyden

Reaaliaikaseuranta antaa helpon mahdollisuuden hoitaa tapahtumien tietoja julkisesti nähtäville. Mikäli urakoitsijoilla on jo urakan suunnitteluvaiheessa käytössään alueurakkaa tietomallintava järjestelmä, sen avulla on vaivatonta tuottaa myös urakoitsijan tahdosta riippuvaa proaktiivista viestintää. Eli toimittaa esimerkiksi niitä ojitus- ja sorastustoimenpiteistä kertovia viestejä eri kanaviin. Vähintään kait on vaatimuksena pidettävä urakkakohtaista sivustoa, jolla näitä asioita esitetään.

Olen aikaisemmin kirjoittanut tilaajan HARJA-järjestelmästä. (linkki) Sen vaatimat järjestelmämuutokset ja nyt ilmoitetut seurantaa koskevat täsmennykset on urakoitsijan syytä huomioda, kun suunnittelee ja tekee oman järjestelmänsä päivitystä. Taustalla voi pohtia mitä esimerkiksi äskettäin julkistettu ROTI 2015 jatkossa ohjaa liikenneverkkojen ja digitalisoinnin suuntauksista vaikkapa järjestelmien avoimuuden suhteen. (linkki)

Virtain urakka jaettuna HJU-mallina

Hieno kokeilu täydentämään Espoosta alkanutta uudenlaista sopimusmallin pilotointia. Tarjouksen tekeminen vaatii vähän joustavampaa ajattelua ja irtipääsemistä esimerkiski alihankintahintojen piilottelusta tilaajan suuntaan. Tämäkin tuo läpinäkyvyyttä vaikkakin enimmäkseen pääurakoitsijan ja tilaajan välille. (linkki)

Mallissa nousee esille viimeisen urakkavuoden rahat. Ne on jo voitu hassata aikaisempina vuosina ja lopussa onkin luu pääurakoitsijan kourassa ellei ole hankintamenettelyissään onnistunut. Asettaa sitten lisäksi haastetta yrityskohtaiselle projektiraportoinnillekin.Toinen esille tuleva asia on indeksien kertyminen. Nyt kiinnittyy esimerkin myötä voimakkaasti huomio alihankintoihin kohdistuviin sopimuksiin ja niiden indeksiehtoihin. (linkki)

Lapualla pelätään vettä

Tai oikeammin varaudutaan tulvien aiheuttamiin ongelmiin hyödyntäen alueurakoitsijan aktiivista läsnäoloa alueella. Urakassahan on jo päivystys- ja poikkeustilanteiden menettelymallit olemassa, joten on hyvin luontevaa kytkeä Y-vastuualueen töitä mukaan kokonaisuuteen. Tilaajan saama hyöty näyttää ilmeiseltä, mutta pääurakoitsijoiden valmius vesileikkeihin jää vielä jatkossa nähtäväksi.

Lapuan tyyppisessä urakassa on mahdollista saavuttaa huomattavaa ohjaus- ja ennakointietua tietomallintamalla urakka-alueen ominaispiirteet ja laatimalla ennustepohjainen karkea valmiussuunnitelma. Luonnonilmiöiden kyseessäollen ei aidosti tarkkoja malleja voida tietenkään tehdä, mutta melko hyvään päästään jo nykyisiä keinoja käyttäen.